Olimme olleet Key Westin matkalla tuona päivänä (silloin joskus tammikuussa 2008). Oli siis pitkä, mutta hieno matkapäivä takana. Oltiin aika väsyneitä, itsekin olin ajanut 4 tuntia sinne ja samat takaisin Miamiin. Joten nälkä alkoi olla aika kohtalainen, kun päästiin hotelliin.Muistan vieläkin, miten ajattelin että nyt mennään näihin hotellin viereisiin rafloihin, kun ei ole virtaa raahautua pidemmälle ja olen niihin halunnut jo useamman päivän ajan. Hotellimme oli silloin Ocean Drivella, joten oltiin tarkoituksella ängetty suoraan turistimeiningin ytimeen. Ravintolat ei siis loppuneet kesken.
Ravintola
Ravintolasta ei voi sanoa, että olisi ollut mitenkään maailman ihmeellisin. Siinä se oli rantakadun varrella, jossa pörräs autoja vetämässä pr:ä ja ihmisiä palloili jalkakäytävää. Näitähän siinä kadunvarrella oli aika paljon. Ilmestyivät katukuvaan auringon kadotessa ja iltahumputusten saapuessa. Mutta toisaalta, siinä oli aika hyvin sykkeessä, eikä kuitenkaan mitään häslinkiä. Päivisin siinä ei olisi ollut yhtä mielyttävä meno. Halvat pöydät oli katettu siististi ja tarjoilija oli ihan mukava, nuori flikka.
Me tykästyttiin tähän nimenomaiseen paikkaan, kun vaikutti että siellä oli hyvät hinnat ja se oli ihan meidän hotellin vieressä.
Ruoka
Tarjoilijalta kysyttiin että onko jotain daily specials ja hän sitten kertoi tarjouksesta joka heillä oli, jos otti viinipullon. Viini ei ollut mielestämme pahanhintainen, olisko maksanut jotain 20 dolsua ja saatiin ruuat sitten varsin halvalla. Olin jo iskenyt silmäni tarjoukseen kuuluvaan surf n turf -annokseen ja toinen puolisko halusi ottaa salaatin. Annoin luonnollisesti hänen tilata ensin. Tarjoilija oli siinä vaiheessa hyvin että homma selvä ja kyseli että saisko olla jotain muuta, no minä tietysti aloin tilaamaan sitä omaa valintaani. Sit jotenkin menetimme yhteyden tarjoilijaan, joka vaan kyseli että todellako? Haluatko tilata sen? Mutta se on aika iso annos... minä tietysti vetosin pitkään ajomatkaan Key Westiin, kovaan nälkään ja varmaan tähtien asentoonkin, että saisin haluamani annoksen. Sitten tarjoilija tajusi valaista meitä, että jo se salaatti oli kahden hengen ateria! Elikkä siis me oltiin jo tilattu kahden hengen salaatti ja mä olin vielä tilaamassa kahden hengen pihviä katkaravuilla sen lisäksi! No ei ihme, että tarjoilija oli sönköttänyt kun yritetään kahdestaan tilata neljän hengen annokset.Päädyttiin sitten kuitenkin ottamaan ne ja kun oli vielä saatu tarjoilijakin se uskomaan ja tilaamaan, niin ei muuta kuin hymyssä suin odottamaan mitä keittiöstä tulee.
Ja ai että oli hyvää! Kauhea nälkä, valtava pihvi (muistaakseni 1200 g pihvi) ja hyvä kastike. Siinä oli ruokailijan ainekset taivaalliseen annokseen. Joskin ehkä hieman siinä olis kaivannut muutakin lisuketta enemmän, kuin niitä surffia edustaneita katkarapuja. niin ja sanoinko että kastike oli hyvää? Sillä nimittäin on aika paljon merkitystä, kun väännät yksin kahden hengen pihviä napaan ja jossain kohtaa se lihan (olkoonkin hyvää) mättääminen alkaa tuntumaan aikast boring, jos siinä ei ole hyvää nestettä auttamassa alas menoa, ja siihen ei enään juomapuoli riitä.
Arvatkaas vaan, mitä tapahtui hotellihuoneessa, kun oltiin raahauduttu pitkän ja hienon ajopäivän, sekä noiden ahmimisten ja yhden punkkupullun jälkeen sinne takas - ei yhtään mitään! Totaalinen taju kankaalle ja liha sulamaan masussa.
lauantai 25. tammikuuta 2014
Red Lobster, Timesquare, New York
Red Lobster (punainen hummeri) oli hyvä ruokapaikka New Yorkissa. Kävimme siellä kultani kanssa tehdyllä reissulla, joskus tammikuussa 2008. Kyseessä lienee ravintolaketju, koska muistaisin nähneeni niitä Miamissakin ja se on mainittu muutamassa leffassakin.
Ravintola
Ravintolassa oli hyvän oloinen tunnelma ja ympäristö. Tunnelmasta nyt ei turistina muiden turistien keskellä nyt niin paljon voi kommentoida, mutta sisustusta kyllä. Muistaakseni siellä oli (nimeäkin korostamassa) hummeriallas, joka kerrankin vaikutti siistiltä. Asiakaspalvelu oli varsin hyvää. Vaikka siinä oli hieman sitä samaa teennäisyyttä, kuin suuressa osissa jenkkilän ravintoloita. Ja että kyseessä oli kuitenkin täysin turisteille suunnattu ravintola. Kyseinen tarjoilijamies osasi monet "teemme sinut tuntemaan itsesi tervetulleeks" -kikat, esim. se kuinka lähelle mun kultsia hän meni, keskustellessaan ruuasta ja tilauksesta. Harvoin Suomessa tarjoilija tulee ihan vierelle, käsi sohvan selkänojalla ja tulee oikein "kuuntelen sinua" -asennossa seuraamaan tiivisti mitä nainen sanoo ruokaa tilatessaan. Aika player! ;) Mutta kaveri osasi sen hyvin eikä tullut missään vaiheessa siitä negatiivista oloa. Hän myös osasi vastata kysymyksiimme. Toki tietysti on tärkeää, että sama taso tarjoilijan palvelussa pysyy koko ruokasession ajan, mutta tältä paikalta se onnistui (ainakin meidän kohdalla) riittävän hyvin.
Ruoka
Ruokana meillä oli kalaa (ei pysty muistaan mitä fisua), joka jaettiin yhdessä mun kultani kanssa ja siihen muistaakseni riisiä lisukkeena. Se on jäänyt mieleen, että ruoka oli todella hyvää. Ateria ei ollut yhtä edullinen kuin jenkkilän ruuat muuten. Tuo maksoi muistaakseni noin 45 dollaria kahden hengen ateriana, tosin siinä saattoi olla 2 viinilasia hinnassa mukana.
Jos käyt Timesquarella, eikä ole visiota mihin mennä syömään, niin suosittelen kyllä tätä paikkaa. Vaikka tätä aiemmalla keikalla pidin myös Planet Hollywoodista, ei se ollut tämän veroinen. Samoin mielestäni T.G.I Fridays jäi selvästi kakkoseksi (joskin niitä butiikkeja on niin paljon, että niihin saattaa päätyä jo senkin takia). Siellä on varmaan aika moni ravintola muuttunut näiden 6 vuoden aikana. Muistaakseni olen lukenu jostain, että Nykin ravintoloitten keski-ikä oli jotain puolivuotta. Liekö kuitenkin koskenut enemmän baareja kuin ruokaravintoloita.
Tulos
Red Lobster ansaitsee 1 pihvin.
Yksi pihvi tulee hyvästä asiakaspalvelusta.
Toisen voisi antaa hyvästä ruuasta, mutta jotenkin kuitenkin 2 pihviä tuntuu liian paljolta ja vetoan aterian hintaan, sen oikeutuksena että jätän toisen pihvin pistämättä pöytään.
Ravintola
Ravintolassa oli hyvän oloinen tunnelma ja ympäristö. Tunnelmasta nyt ei turistina muiden turistien keskellä nyt niin paljon voi kommentoida, mutta sisustusta kyllä. Muistaakseni siellä oli (nimeäkin korostamassa) hummeriallas, joka kerrankin vaikutti siistiltä. Asiakaspalvelu oli varsin hyvää. Vaikka siinä oli hieman sitä samaa teennäisyyttä, kuin suuressa osissa jenkkilän ravintoloita. Ja että kyseessä oli kuitenkin täysin turisteille suunnattu ravintola. Kyseinen tarjoilijamies osasi monet "teemme sinut tuntemaan itsesi tervetulleeks" -kikat, esim. se kuinka lähelle mun kultsia hän meni, keskustellessaan ruuasta ja tilauksesta. Harvoin Suomessa tarjoilija tulee ihan vierelle, käsi sohvan selkänojalla ja tulee oikein "kuuntelen sinua" -asennossa seuraamaan tiivisti mitä nainen sanoo ruokaa tilatessaan. Aika player! ;) Mutta kaveri osasi sen hyvin eikä tullut missään vaiheessa siitä negatiivista oloa. Hän myös osasi vastata kysymyksiimme. Toki tietysti on tärkeää, että sama taso tarjoilijan palvelussa pysyy koko ruokasession ajan, mutta tältä paikalta se onnistui (ainakin meidän kohdalla) riittävän hyvin.
Ruoka
Ruokana meillä oli kalaa (ei pysty muistaan mitä fisua), joka jaettiin yhdessä mun kultani kanssa ja siihen muistaakseni riisiä lisukkeena. Se on jäänyt mieleen, että ruoka oli todella hyvää. Ateria ei ollut yhtä edullinen kuin jenkkilän ruuat muuten. Tuo maksoi muistaakseni noin 45 dollaria kahden hengen ateriana, tosin siinä saattoi olla 2 viinilasia hinnassa mukana.
Jos käyt Timesquarella, eikä ole visiota mihin mennä syömään, niin suosittelen kyllä tätä paikkaa. Vaikka tätä aiemmalla keikalla pidin myös Planet Hollywoodista, ei se ollut tämän veroinen. Samoin mielestäni T.G.I Fridays jäi selvästi kakkoseksi (joskin niitä butiikkeja on niin paljon, että niihin saattaa päätyä jo senkin takia). Siellä on varmaan aika moni ravintola muuttunut näiden 6 vuoden aikana. Muistaakseni olen lukenu jostain, että Nykin ravintoloitten keski-ikä oli jotain puolivuotta. Liekö kuitenkin koskenut enemmän baareja kuin ruokaravintoloita.
Tulos
Yksi pihvi tulee hyvästä asiakaspalvelusta.
Toisen voisi antaa hyvästä ruuasta, mutta jotenkin kuitenkin 2 pihviä tuntuu liian paljolta ja vetoan aterian hintaan, sen oikeutuksena että jätän toisen pihvin pistämättä pöytään.
Yoki
Yoki ehti lyhyen olemassaolonsa aikana osoittautua erittäin hyväksi ravintolaksi. Itse vedämme ravintoloissa harvemmin menutyyliisesti. Yoki oli selvästi tarkoitettu tähän, mutta onneksi jotkin pääruuasti sopivat myös yksittäin syötynä, yhdessä jonkin lisukkeen kanssa.
Oma favorite oli ehdottomasti Marokkolainen tangine. Siinä ei ollut mausteita säästelty eikä lampaan lihaakaan ollut lainkaan vähän. Hinta oli jotain 15 euroa, johon sitten lisukkeet päälle. Friteeratut kasvikset olivat usein pöydällämme. Todella herkulliset ja niitä kehuivat myös ainakin kerran mukanamme olleet kasvissyöjät.
Appiukko otti naudan pihvin suolakiven päällä, joka vaikutti myös hyvältä aterialta. Samoin kasvisruuat olivat todella hyvänoloisia.Yleisestiottaenkin oli hieno idea, että tehdään pari ruokaa per maanosa ja monesta maanosasta. Esimerkiksi pohjois-afrikka, Aasia, jne. Näytti myös siltä, että sushiateriat olivat varsin suosittuja, joten ilmeisesti olivat hyvin tehtyjä. Itse emme niitä maistaneet.
Ehkä osittain ymmärrän riidat vuokranantajan kanssa, jos tilanne on mennyt huonoksi. En tietenkään voi ottaa kantaa, kuka on oikeassa tai ei. Mutta sen voin sanoa, että on harmi kun noin hyvä ravintola lopetetaan. Veikkaanpa jopa, että ravintola tuotti hyvin omistajilleen. Aina kun kävimme ravintolassa, siellä oli porukkaa kuin pipoa. Tosin pääsimme aina sinne syömään, mutta joskus viimeiseen vapaaseen pöytään. Työntekijöitä näytti olevan riittävästi, vaikka välillä ihmettelin keittiöhenkilökunnan vähyyttä. Pöytiä oli kuitenkin aika paljon, joten luulisi että rahaa olisi tullut aika hyvin kassaan. Miksi ihmeessä siis lopettaa hyvä ravintolakonsepti, jolla on paljon asiakkaita? Vaikea kuvitella ettei moisia vuokrasopimuksia olisi voinut sopia, jos haluaisi. Whatever, mennyttä mikä mennyttä. I miss you.
Yoki, olisit minun Turun Ravintoloiden Top3 listalla, jos vielä olisit kartalla, etkä vain muistoissamme.
Oma favorite oli ehdottomasti Marokkolainen tangine. Siinä ei ollut mausteita säästelty eikä lampaan lihaakaan ollut lainkaan vähän. Hinta oli jotain 15 euroa, johon sitten lisukkeet päälle. Friteeratut kasvikset olivat usein pöydällämme. Todella herkulliset ja niitä kehuivat myös ainakin kerran mukanamme olleet kasvissyöjät.
Appiukko otti naudan pihvin suolakiven päällä, joka vaikutti myös hyvältä aterialta. Samoin kasvisruuat olivat todella hyvänoloisia.Yleisestiottaenkin oli hieno idea, että tehdään pari ruokaa per maanosa ja monesta maanosasta. Esimerkiksi pohjois-afrikka, Aasia, jne. Näytti myös siltä, että sushiateriat olivat varsin suosittuja, joten ilmeisesti olivat hyvin tehtyjä. Itse emme niitä maistaneet.
Ehkä osittain ymmärrän riidat vuokranantajan kanssa, jos tilanne on mennyt huonoksi. En tietenkään voi ottaa kantaa, kuka on oikeassa tai ei. Mutta sen voin sanoa, että on harmi kun noin hyvä ravintola lopetetaan. Veikkaanpa jopa, että ravintola tuotti hyvin omistajilleen. Aina kun kävimme ravintolassa, siellä oli porukkaa kuin pipoa. Tosin pääsimme aina sinne syömään, mutta joskus viimeiseen vapaaseen pöytään. Työntekijöitä näytti olevan riittävästi, vaikka välillä ihmettelin keittiöhenkilökunnan vähyyttä. Pöytiä oli kuitenkin aika paljon, joten luulisi että rahaa olisi tullut aika hyvin kassaan. Miksi ihmeessä siis lopettaa hyvä ravintolakonsepti, jolla on paljon asiakkaita? Vaikea kuvitella ettei moisia vuokrasopimuksia olisi voinut sopia, jos haluaisi. Whatever, mennyttä mikä mennyttä. I miss you.
Yoki, olisit minun Turun Ravintoloiden Top3 listalla, jos vielä olisit kartalla, etkä vain muistoissamme.
perjantai 24. tammikuuta 2014
La Caffettiera
Tänään (pe 24.1.2014) oltiin työporukan kanssa lounaalla Elektrocityn nurkassa sijaitsevassa La Caffettierassa.
Ravintola
La Caffettierahan (meitin kesken ihan "Kaffeteria") on mukava paikka. Varsinkin asiakaspalvelu on erittäin hyvää ja "läheistä". Tällaisesta henkilökohtaisesta ja läheisestä palvelusta voisi moni paikka ottaa onkeensa. Tiloja on nyt paremmin kuin ennen, sillä ravintola laajensi vähän aikaa sitten ja oli kyllä tarpeen. Paikka oli ennen yksinkertaisesti liian pieni.
Ruoka
Lounaslistalla oli Kanaa ja riisiä, mukana ilmakuivattua kinkkua ja salviaa.
Kastike oli aivan loistavaa. Sanotaan näin, että rasva-arvot olivat varmasti kohdillaan, mutta muuten aika pienehkössä ateriassa aivan hyväksyttävissä määrin. Kana ja tuo kinkku olivat hyvin maustetut. Salviaa oli käytetty oikein, ei mitenkään liian vahvasti, mutta antoi hyvän lisämaun. Joskin tuo kastikkeen loistavuus jätti kyllä kaikki muut maut jälkeensä.
Ateriakokonaisuudessa hyvää teki myös tuo riisi. Joka ei ollut mitenkään liian perusriisiä, mutta ei myöskään liian risottoa. Kivasti siltä väliltä. Hintaa aterialla oli 10 euroa, joka on lounasruuassa aika maksimi, mutta nyt kyllä sai makua kielelle koko hinnan edestä.
Kaikin puolin kylmää työpäivää (-14C) lämmittävä kokemus.
Tulos
Kyllä tästä 2 pihviä pitää antaa.
Yksi pihvi kastikkeesta ja yksi pihvi ateriakokonaisuudesta (voidaan jättää yksi pihvi myöhempään asiakaspalvelusta).
Lounasruuaksi loistava kokonaisuus ja äärimmäisen herkullinen kastike, mitä harvoin tapaa lounasaterioilla.
Ravintola
La Caffettierahan (meitin kesken ihan "Kaffeteria") on mukava paikka. Varsinkin asiakaspalvelu on erittäin hyvää ja "läheistä". Tällaisesta henkilökohtaisesta ja läheisestä palvelusta voisi moni paikka ottaa onkeensa. Tiloja on nyt paremmin kuin ennen, sillä ravintola laajensi vähän aikaa sitten ja oli kyllä tarpeen. Paikka oli ennen yksinkertaisesti liian pieni.
Ruoka
Lounaslistalla oli Kanaa ja riisiä, mukana ilmakuivattua kinkkua ja salviaa.
Kastike oli aivan loistavaa. Sanotaan näin, että rasva-arvot olivat varmasti kohdillaan, mutta muuten aika pienehkössä ateriassa aivan hyväksyttävissä määrin. Kana ja tuo kinkku olivat hyvin maustetut. Salviaa oli käytetty oikein, ei mitenkään liian vahvasti, mutta antoi hyvän lisämaun. Joskin tuo kastikkeen loistavuus jätti kyllä kaikki muut maut jälkeensä.
Ateriakokonaisuudessa hyvää teki myös tuo riisi. Joka ei ollut mitenkään liian perusriisiä, mutta ei myöskään liian risottoa. Kivasti siltä väliltä. Hintaa aterialla oli 10 euroa, joka on lounasruuassa aika maksimi, mutta nyt kyllä sai makua kielelle koko hinnan edestä.
Kaikin puolin kylmää työpäivää (-14C) lämmittävä kokemus.
Tulos
Yksi pihvi kastikkeesta ja yksi pihvi ateriakokonaisuudesta (voidaan jättää yksi pihvi myöhempään asiakaspalvelusta).
Lounasruuaksi loistava kokonaisuus ja äärimmäisen herkullinen kastike, mitä harvoin tapaa lounasaterioilla.
torstai 23. tammikuuta 2014
Phrases - part I
Phrases - part I
Phrases with some humor or wisdom in them
Another megabytes the dust.
Time is a great teacher, but unfortunately it kills all its pupils.
-- Hector Berlioz
Love and scandal are the best sweeteners of tea.
Love is an ideal thing, marriage a real thing; a confusion of the real
with the ideal never goes unpunished.
-- Goethe
With reasonable men I will reason;
with humane men I will plead;
but to tyrants I will give no quarter.
-- William Lloyd Garrison
When the ax entered the forest, the trees said, "The handle is one of us!"
-- Turkish proverb
"Why is it that we rejoice at a birth and grieve at a funeral? It is
because we are not the person involved"
-- Mark Twain
Don't spend time beating on a wall, hoping to transform it into a door...~
Intiaani keskusteli lapsenlapsensa kanssa.
Hän sanoi: "Kaikissa meissä asuu kaksi taistelevaa sutta.
Toinen niistä on paha. Se on viha, pelko, kateus, mustasukkaisuus, suru, ylimielisyys, itsesääli ja valhe.
Toinen on hyvä. Se on ilo, rauha, rakkaus, toivo, tyyneys, nöyryys, hyväntahtoisuus, empatia, totuus ja luottamus ".
"Kumpi susi voittaa?", kysyi lapsi.
"Se, jota ruokit", vastasi vanhus
God gave man two ears and one tongue so
that we listen twice as much as we speak.
-- Arab proverb
The lion and the calf shall lie down together but the calf won't get
much sleep.
-- Woody Allen
If it smells it's chemistry, if it crawls it's biology, if it doesn't work
it's physics.
Hope is a waking dream.
-- Aristotle
Never, ever approach a computer saying or even thinking "I will just do this quickly."
Thanks to all people for saying, sending or writing these.
Big thanks to GNU/Linux fortune, that provides a lot of good phrases and a little piece of joy to everyday administration of 01 scene.
Sami
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)