Mistä kyse?
Liikennekaariehdotuksessa on kyse muunmuassa ns. mustista laatikoista Suomen ajoneuvoihin. Tavallaan kuvio ja keskustelu tuovat enemmän esille huonon poliittisen toiminnan, kuin itsessään huonon asian.Perusnäkemykseni itse asiasta:
- Tämäkin IT palvelu on tuotettava niin tietoturvallisesti kuin mahdollista
- Autojen teknologiaan perustuva seuranta lienee todennäköisesti tulossa jossain vaiheessa tulevaisuudessa, mutta onko sen aika nyt vuoden 2017 aikoihin ja onko sen oikea paikka Suomi
Näkemykseni tästä ehdotuksesta:
- Tiedottaminen on hoidettu surkeasti
- Lähtökohdat vaikuttavat vääriltä
- Kansalaisten liikenteeseen liittyvät kustannukset eivät saa kasvaa
Kustannukset ja liikenteen verotus
Otetaan ensimmäiseksi nämä kustannukset... Suomalaisia verotetaan liikenteestä jo tällä hetkellä täysin vääristyneesti. Autoliiton puolelta on kirjoitettu hyviä artikkeleita siitä, miten Suomi kerää suuria verotuloja liikenteestä, mutta samalla niistä verotuloista palautuu liikenteen hyväksi koko ajan pienempi summa, käytännössä naurettavan pieni summa, verrattuna liikenneverkoston merkitykseen Suomelle. Tämä johtaa siihen, ettei liikenneverkostoa pidetä enää riittävällä tasolla kunnossa. Monet, jotka ovat ajaneet pitkiä matkoja ja enemmän autolla viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, ovat huomanneet tiestössä heikkenemistä, sekä ylläpidon vähentymistä.Koko liikennekeskustelussa on tärkeää muistaa, että rakas Suomen maamme on hyvin pitkä. Ajaessani Turusta Utsjoelle, auttamaan tuttavaa korjaamaan siellä olevaa taloaan, tuli siitä yli 1400 km matka yhteensuuntaan. Nämä etäisyydet pitää myös suhteuttaa meidän pieneen ihmismääräämme. Onhan se selvää että monet Suomalaiset joutuu ajamaan pitkiä matkoja. On toki suhteellista, mikä kenellekin on pitkä matka. Koska Suomessa on paljon autoja ja teitä ei enää pidetä tarvittavalla tasolla kunnossa, on selvää että liikennetilanne on vain pahenemassa.
Ollaanko kasvavilla autoilukuluilla, yhdessä sote-uudistuksen kanssa, saamassa aikaiseksi esimerkiksi tilanne, jossa pohjoisessa asuvalla henkilöllä ei ole mahdollisuuksia päästä tarvitsemaansa hoitoon? Tämä ongelmahan on ollut sote-uudistuksen kanssa paljon esillä, mutta tuskin kasvavat liikennekustannukset sitä ainakaan helpottavat.
Teknologia
IT-alan ihmisen näkökulmasta tässä on itsestäänselvyyksiä, joita ei nyt ole otettu valmistelussa huomioon. Tällaisten palvelujen tietoturvan PITÄÄ olla kunnossa. Tästä ei ole kysymyksiä, eikä vaihtoehtoja. EU:ssa vuonna 2018 voimaan astuva GDPR-asetus on täydellinen ilmentymä tästä vaatimuksesta. Yksityisyyteen ja henkilön tunnistamiseen mahdollistavan tiedon ("PII" - Privately Identifiable Information) suojaaminen tulee huomattavasti kriittisemmäksi koko EU:n alueella. Mielestäni tietosuojavaltuutettu ei voisi milloinkaan hyväksyä tällaista palvelua Suomeen, jos sitä ei ole toteutettu tietoturvallisesti - mutta se on Aarnion asia eikä minun.Käydyssä keskustelussa ei ole tuotu esille, miten tietoturva ja yksityisyyden suoja oikeasti huomioidaan. Sen sijaan Berner on esittänyt vajavaisia kommentteja, kuten "Uuden Suomen kysyessä Berneriltä kommenttia ”mustien laatikoiden” tietoturvahuoliin, hän viittasi vain 30. joulukuuta julkaisemaansa blogikirjoitukseen. Siinä Berner toteaa edellytyksenä olevan, että ”palvelut ovat asiakkaan kannalta tietoturvallisia, helppokäyttöisiä ja yksityisyydensuojan turvaavia” (Uuden Suomen artikkeli, Anne Bernerin blogikirjoitus).
Eilen kuitenkin toisessa Uuden Suomen artikkelissa asiaan otettiin kattavammin kantaa, kysymyksellä: "Ministeriö on todennut, että ”kilometripohjaisen maksumallin tietoturvallisuus ja yksityisyydensuoja varmistetaan lailla”. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, eihän laki itsessään varmista tietosuojaa vaan rangaistavuuden, jos asiat eivät ole kunnossa?", johon liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Juhapekka Ristola vastaa:
"– Kyllä se itse asiassa tietoyhteiskunnan puolella menee pidemmälle, sillä palveluntarjoajalta edellytetään etupainoisesti tiettyjä asioita omissa järjestelmissään ja toimintatavoissaan. Tällöin jo järjestelyjen olemassaolon valvonta tuottaa sen tietoturvallisuuden ja yksityisyydensuojan asiallisuuden, Ristola vastaa.
– Tähän on teletoiminnassa päästy, mutta aina näin ei ole ollut. Muistan hyvin, kun ensimmäinen sähköisen viestinnän tietosuojalaki annettiin muistaakseni 2003, ja tilanne ei ollut mikään auvoinen. Vuosien mittaan on päästy siihen, että meillä on varsin suuri luotto, että teletoiminnassa ei meidän tietojamme asiattomasti käytetä." (artikkeli).
Tietoturvariskit
Ihmisen sijainnin seuraaminen on jo itsessään asia, joka on yksityisyyden kannalta hyvin kriittinen. Kun ajatellaan nykypäivän ransomware-haittaohjelmien tuottavuutta rikollisille, niin eikö tällainen järjestelmä olisi täydellinen rikollisten kiinnostuksen kohde?- Hakkeri murtautuu sijaintijärjestelmään ja odottaa kunnes löytää selvän patternin, milloin rikas kohdehenkilö käy "vieraisilla", sen jälkeen alkaa kohteen kiristys
- Moottoripyöräkerho haluaa listiä jonkun, jolloin palkattu hakkeri murtautuu sijaintijärjestelmään ja kertoo missä se ihminen liikkuu milloinkin, jolloin heidän ei tarvitse ensin "tutustua kohteeseen", vaan hoitavat tapauksen yhdellä keikalla.
Rikolliset voivat tietenkin hoitaa näitä asioita ilmankin tällaista järjestelmää, mutta tietoturvariskit järjestelmässä ovat todella mittavat. Jos tietoturvavihollisten asteikossa mennään ylöspäin terroristeihin ja vieraisiin valtioihin, niin heidän intresseistään tuskin tarvitsee antaa esimerkkejä. Venäläisethän ovat olleet viimeaikoina esille tietomurroillaan ja Suomen kiinnostava geopoliittinen sijainti tekisi tilanteen tullessa tästä järjestelmästä priority kohteen. Tosin Venäjän osalta Suomi on helpompi ostaa, kuin vallata maamme sotilaallisesti.
Todettakoon vielä, että jos joku ajattelee etteivät tietomurrot tällaiseen järjestelmään ole mahdollisia - niin voin kyllä kertoa että on!
Kansalaisten valmius paikkatietojen luovuttamiseen
Toisaalta, ihmisten sijainnistahan kertyy jo nyt paljon tietoa erillaisiin tietojärjestelmiin. Koska ihmiset käyttävät näitä palveluja ja osa heistä saattaa olla tietoisiakin paikkatiedon keruusta, on se tavallaan viesti sijaintitietoon sisältyvän riskin hyväksymiselle. Siinä on kuitenkin iso ero, onko käyttäjä oikeasti tiedostaen hyväksynyt paikkatiedon tallennuksen ja siihen liittyvät riskit, vai ainoastaan mahdollistanut GPS-signaalin.Aiemmin mainitussa Uuden Suomen artikkelissa Juhapekka Ristola toteaa, että "Italiassa vakuutusyhtiöt markkinoivat asiakkailleen ajotapaseurantaa sillä, että autoilijat saivat 20 prosenttia alennusta liikennevakuutusmaksuistaan, ja siellä ihmiset ovat halunneet ottaa niitä käyttöönsä.". Itselleni jäi tästä epäselväksi, onko Italiassa ajotapaseuranta käytännössä tarkoittanut samaa kuin Suomen sijaintitietoa seuraava liikennejärjestelmä. Jos näin on, niin tuota voi pitää referenssinä siitä, että ihmiset yleisestiottaen ovat valmiita luovuttamaan sijantitietonsa rekistereihin.
Poliittinen osuus ehdotuksessa
Jos nykyisen järjestelmän muuttamiseen ei ole syytä, niin miksi luodaan kallis järjestelmä, joka syö valtavasti verotuloja?Tällöin tulee aina mieleen taustavaikuttimet ja ketä asiaa oikeasti ajaa. Varsinkin nykyisen hallituksen toiminnalla, jossa kansalaiset joutuvat pohtimaan jääviyskysymyksiä ja "Suomen alasajoa" lähes kuukausittain uudella aiheella, on perusteltua kyseenalaistaa tällaiset ehdotukset, jos niihin ei tule selkeitä perusteluja. Asiahan on tietenkin kaltaiseni maallikon kannalta hyvin yksinkertainen, minulla ei ole taustavaikuttimia, enkä sellaisia kantaisi vaikka työskentelisin Sipilän lähipiirin IT-yrityksessä.
Eihän hallituksen pidä pyrkiä luomaan Suomeen työpaikkoja siirtämällä verotuloja palveluun, jota ei tarvita.
Vaikka Suomessa aina valitetaan, että bensa on täällä kallista, niin onhan nykyinen polttoaineen käyttöön perustuva verotus hyvä ja oikeudenmukainen malli, tähän ehdotettuun verrattuna. Sen järjestelmän nykyisistä kustannuksista en tiedä, mutta jos se tarkoittaa vaikka yhtä osastoa verohallinnossa, niin se on aika pientä tuohon satojen miljoonien kustannukseen, jota tämä liikenneministeriön uusi ehdotus on aiheuttamassa.
Ehdotuksen valmistelu oli ollut täysin naurettavalla tasolla. Käsittääkseni työryhmä, jossa kahden eri suunnan asiantuntijat olivat tätä käyneet läpi, eivät olleet saaneet läheskään kaikkea tietoa osaksi käsittelyä, vaan tietoja oli tuotu sen jälkeen, kun työryhmä oli jo antanut lausuntonsa. Eli miten Suomen poliittiset päättäjät oikein nykyään toimivat? Perustetaan ryhmä selvittämään asiaa, mutta tuodaan oleellisia muutoksia ehdotukseen sen jälkeen, kun kyseinen ryhmä on sen analysoinut? Ei hyvää päivää! Ei ihme että ihmiset eivät äänestä, eivätkä luota nykyiseen järjestelmään.
Ketkä järjestelmästä hyötyvät?
VerottajaPolttoainevero ei ole tulevaisuutta, kun sähköautot yleistyvät. Tällöin vero täytyy kerätä muulla tavoin. Suomessa on kuitenkin toistaiseksi niin vähän sähköautoja, että tällä ei ole oleellista merkitystä nykyisellään ja päästöjen alentamisen kannalta on erittäin tärkeää että vähäpäästöisten autojen hankintaan enemmänkin kannustettaisiin, esim. juuri verotuksen kautta. Jostain syystä itse hieman kaihdan jenkkilän tyyliä, jossa osavaltio maksaa tietyn summan ostajalle, vähäpäästöisen auton hankinnasta. Toki tuo malli sopii jenkkilään hyvin.
Itseäni häiritsee jo nykyisellään, että Suomessa sähköautoihin on kohdistettu käyttövoimavero, jolle ei ole mitään perustetta. Sähköstä itsestään maksetaan jo veroa (oliko noin 1/3 osa sähkökustannuksesta, paitsi Kataisen ulkoistaman Carunan asiakkailla siirtokustannus on täysin jotain muuta). Toki sähköautojenkin pitää osallistua tiestön ylläpitoon täysin samoin kuin muutkin autot, mutta sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä käyttövoiman kanssa. Jotenkin olin aikoinaan kuvitellut, että käyttövoimaverotuksen on tarkoitus kannustaa ihmisiä siirtymään vähäpäästöisempiin autoihin, muistelisin että sitä aikoinaan myytiinkin meille tällä idealla. Tämän voi toki nähdä pelkkänä nimikevirheenä.
Sähköautot ovat päästöjen kannalta erittäin hyvä ratkaisu ja siten erittäin kannustettava tulevaisuuden malli. Miksi siis sitä ei voida tosissaan tukea, jättämällä juuri tällaiset ylimääräiset käyttövoimaverot pois. Esimerkiksi BMW i3 on myös tuotettu hyvin ekologisesti (ainakin materiaaleiltaan, itse tuotantomenetelmistä en tiedä).
Palvelun tuottavat yritykset
Suurin voittaja on tällaisen palvelun pystyyn laittava taho. Tietotekniikkaa ja konsultointia palaa armottomasti, kun tällainen järjestelmä tehdään. Kun pystytyksessä ja ylläpidossa puhutaan sadoista miljoonista, niin tuskin kauhean moni kieltäytyy lähtemästä tällaiseen businekseen. Vaikka puhutaan niinkin kriittisistä järjestelmistä, kuin terveydenhuoltojärjestelmistä on Suomen laatu ollut täysin kyseenalainen. Niihin upotetut verorahat ovat satoja miljoonia ja silti laatu ei täyty.
Miten tältä pohjalta voidaan olettaa että tällainen, myös tietoturvaltaan kriittinen järjestelmä pystyttäisiin luomaan taloudellisesti tehokkaasti ja laadukkaasti?
Ehkä myös polttoaineyritykset?
Nämä yritykset voivat täsmäpanostaa markkinointia ja kehittää jakelutoimintaa asiakkaiden sijantitiedon pohjalta. Kun sähköautojen määrät kasvavat, tulee normaalien polttoainehuoltamoiden toiminta muuttumaan. Koska tätä rekisteriä ja järjestelmää ei ole ylläpitämässä valtiollinen laitos, vaan yksityiset operaattorit, on toistaiseksi ainakin pidettävä mahdollisena, että tietoa saatetaan myydä ulos. Jos järjestelmä menee teleyrityksille tai vakuutusyhtiöille, niin en näe ajatusta edes kaukaisena, jollei sitä suoraan estetä laein.
Yhteenveto ja loppupäätelmä
- Sähköautot tulevat lisääntymään:
- Tämän kautta verotuksen on siirryttävä toimimaan muuta kautta, kuin pitkälti polttoaineeseen pohjautuen
- Suomessa on käsittääkseni tällä hetkellä joitain reilu 2000 oleellisesti sähköä ajamiseen käyttävää ajoneuvoa
- Liikenneverotus on kansalaiselle Suomessa tällä hetkellä täysin ylimitoitettu ja kannattamatonta:
- Jos voisin ostaa tämän palvelun, en nykyisellään milloinkaan ostaisi sitä:
- tiestön hoito ja kunto heikkenee
- kustannukset ylittävät tarpeet moninkertaisesti
- Luo epätasapainoa, koska autoilevat henkilöt maksavat yhteiskunnan kuluja, jotka kuitenkin hyödyttävät myös ei-autoilevia
- Seurannan pitää olla tietoturvallista:
- Paikkatieto on erittäin kriittistä
- Sitä ei pystytä takaamaan, että paikkatietojärjestelmään ei pystyttäisi murtautumaan (sitä voidaan pyrkiä estämään)
- Intressit järjestelmään murtautumiseen ovat ilmeiset
Suomen järkyttävän kova autoverotus olisi perusteltavissa, jos se ohjattaisiin tiestöön ja yleensäkin liikenteen hyödyksi ja jos siellä olisi todella tarvetta näin suurelle verotukselle. Nykyisellään kun sillä hoidetaan isolta osaltaan täysin muita kuluja (kuten esim. sosiaalikulut), se ei ole perusteltua. Miksi esim. sinun autolla ajamisellasi maksetaan sosiaalikuluja? En ole sosiaalikuluja vastaan, vaan sitä mistä ne rahat siihen kerätään. Tällöinhän siis ei-autoilevat kansalaiset ovat saaneet suuren verohelpotuksen yhteiskunnan kuluista. Se olisi ok, että ei-autoilevat eivät osallistu tiestön ja liikenteen ylläpitoon, mutta miksi autoilu määrittää minun osallistumistani muuten yhteiskunnan ylläpitoon?
Hyväksyn hyvin sen, että auto jossa on kovat päästöt, joutuu maksamaan päästöjen mukaista veroa. Ja jos joku on valmis ajamaan autoa, jossa on pienemmät päästöt, niin palkittakoon hänet pienemmällä verotuksella. Ja mielellään paremminkin kannustetaan hänen kaltaisiaan. Olisiko se jopa perusteltua taloudelliselta kannalta, päästömaksujen näkökulmasta. Samalla näen että öljyn väheneminen maailmasta on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta asia, jonka pohjalta polttoaineeseen sopii hyvin laittaa kulutuksen mukaista veroa.
Huomautettakoon, että oma autoni oli juuri 1,5 kk seisonnassa ja ajatukseni ovat jossain määrin ekologiset. Autoni on suhteellinen kovapäästöinen ja erittäin kalliisti verotettu. Olen harkinnut auton vaihtamista sähköautoon ja koeajanut kaikki oleelliset (Tesla ei ole minulle oleellinen vaihtoehto). En omista mitään tässä kuviossa mukana olevaa yritystä tai ole niihin sidoksissa (paitsi jos efore on mukana tässä, niin omistukseni on täysin minimaalinen ja merkityksetön). En käytä foliohattua.
