Lyon - Hieno ja mukava Ranskalainen kaupunki

Lyon on iso, muttei kuitenkaan.

Siis kaupunki on kyllä iso - no kuinkas muuten - jos on Ranskan kolmanneksi (tai joissain lähteissä toiseksi) suurin kaupunki.
Silti kaupungissa oli mukava ja helppo kulkea.
   Varsinaisesti kaupunki on kuitenkin kävely/metro/pyöräily kaupunki, mutta meidän reissumme ajoittui elokuuhun, jolloin ei vielä ollut lomalaisten palaamisen hässäkkää. Tämän huomasi lähtöpäivänämme, jolloin oli elokuun viimeisen viikon maanantai ja meno autoliikenteessä kaupungissa oli jo aika toista, kuin aiemmin. Tästä hotellinaulan erittäin mukavat ja avuliaat aulaneidit varoittivatkin, että Ranskalaiset alkavat palaamaan lomiltaan elokuun viimeisellä viikolla, jotta kamat saadaan ostettua koululaisille ennen koulua, jne. Silloin maanantaina liikenne kasvoi huomattavasti ja alkoi näkymään häröilyä liikenteessä.
   On käsittämätöntä, että joku voi sitten vuoden muina kuukausina löytää parkkipaikan Lyonin keskustasta. Kun sitä ei tahtonut nytkään löytää, ja nythän "kaikki olivat lomilla" ja keskustassa hiljaista. Siis useasti jouduttiin hotellin alueella kiertämään useita kortteleita, että löytyi edes yksi paikka mihin saatiin parkkeerattua. Mitähän se on siis kesäkuussa? Täytyy olla täysin mahdotonta.

Lyonin hienoja puolia:
- Hyvät ravintolat
- Helppo kulkeminen
- Rento ja aidosti ranskalainen meininki
- Hyvä hintataso
- Upeat kelit (ainakin siis elokuussa)
(- Kirjoissa oli mainittu Bouchonit, mutta niihin me emme eksyneet, joten ei voida vahvistaa - tosin uskon vahvasti että olisin ylistänyt niitä jos olisimme niissä käyneet)

Täytyy sanoa, että reissumme kaupungeista nimenomaan Lyon oli se, johon voisi kuvitella muuttavansa. Lämpötila ja sijainti yleensäkin, ystävällisyys ja hintataso olivat kaikki niin kohdallaan, että ei voinut kuin tykätä.

Hotellimme - Le Roosevelt - oli erittäin hyvä.

 Kuva hotellihuoneestamme.  Upean iso sänky (tosin ehkä inasen liian pehmeä). Pitkä pöytä ikkunoiden edessä. Baarikaappi oli kuvasta oikealle tuon pöydän alla ja pöytä kääntyi vielä kulman jälkeenkin jatkuvana.

 Aikuiset ovat vieneet lapset joen rannalle leikkimään. Aikuisilla patonkia mukana ja lapset saivat laskea korkeammalta liukumäkeä tuonne alas rannalle. Aivan loistava tapa perheiden tavata ja viettää iltaa!

Kävelysilta joen yli oli todella mukava ja romanttinen. Tosin hämähäkit olivat asuttaneet sillan kaiteet aikamoisilla lukumäärillä ja itse kun en niistä niin pidä, söi se omia fiiliksiä aika tästä sillasta. Grrrrr!

 Tässä eräs jäi kuvaamaan sillan yläosasta roikkuvaa hämähäkkiä. Poistuin paikalta...

Lyonissa ei ollut vaikeaa löytää hyvää ravintolaa.
Tässä ravintolassa, joka oli ravintoloiden täyttämällä kadulla, otimme muistaakseni Plat du jourin, joka oli siis päivän menuu ja siinä sai usein valita tietyistä annoksista sen oman settinsä. Jälkiruokia ei aina ollut useampia, mutta alkupaloja ja pääruokia oli yleensä kolme vaihtoehtoa. Menusettien hinnat olivat 17 - 24 euroa.

 Alkupalat.

Pääruuat.

Molemmat otimme saman jälkiruuan.

Ihmiset jonottamassa patonkibutiikkiin. Vain Ranskassa! ;)

Ensimmäisenä yönä Lyonin hotellissamme meille ei kuulunut aamupalaa. Joten lähdimme etsimään Nicolas-viinikauppaa ja samalla päätimme kokeilla paikallista patonkia aamupalaksi. Kyseisessä leipäbutiikissa oli  tarjouksena patonki kinkulla + cokis 4,50 €. Otin sellaisen ja vaimo otti croisantin ja herkkuja cokiksella aamupalaksi. Ei se nyt kauheasti vaikutusta tehnyt, mutta sai sillä päivän käyntiin.

Tartar de Boeuf. Tämä oli kyllä positiivinen yllätys. Suomessa tartar-pihviä ei ole maistettu näin hyvin, kuten tämä oli. Itseasiassa maut olivat yllättävänkin onnistuneet ja vahvat.

Vaimoni otti kanahampurilaisen. Oli kuulemma varsin hyvä.

Fourvieren näköalatasanteella.

Fourvieren basilika, edestä.

Basilikan kello ja torni.

Basilika oli upea sisältä. Todella koristeellinen ja kaunis. Siellä oli seremonia käynnissä kun menimme, joten emme ottaneet paljoa kuvia. Pappi pisti porukat pihalle seremonian jälkeen, joten emme päässeet kuvaamaan villinä.

Chevre-salaatti alkupalaksi. Jäi ehkä vähän köyhäksi.

Vaimolla lohisalaatti alkupalana.

Pääruokana Carpaccio. Ihan ok, mutta ei päätynyt suosikkilistalleni.

Vaimolla pääruokana chevre-salaatti. Periaatteessa sama kuin oma alkupalani, mutta huomattavasti parempana ja isompana.

Jälkiruuaksi suklaafondant. Tämä kyllä muistutti oikeaa suklaafondanttia ja oli varsin hyvää, mutta kooltaan ei päässyt lähellekään Marokon jättiläistä.

Lyonissa käyntimme aikana yritimme päästä Spahan (pyrin joka lomalla pääsemään vähintään kerran hierontaan (ja mielummin spahan)). Se ei todellakaan ollut helppoa, olihan nyt elokuu ("aout"), mutta onnistuimme kuitenkin. Best Western -hotellissa, noin 15 - 20 minuutin ajomatkan päässä Lyonin keskustasta, oli "Spa by Carita" osana hotellia. Näimme netissä tarjouksen, että parihierontana oli saatavilla 1 tunnin hoito 105 euroa. Tämä kuulosti yllättävänkin hyvältä tarjoukselta. Kun vaimo kävi varausta läpi ranska/englanti-yhdistelmällä, niin tarjous ei ollut voimassa (no joo), mutta saivat tarjottua meille osittain vastaavan hoidon ja pääsimme ennen hoitoa rentoutumaan Jacuzzissa, mikä teki hyvää niiden noin 2300 kilometrin ajamisen jälkeen. Hieronta oli hyvänlaatuinen ja paikassa oli selvästi otettu oppeja Balilta (tyylillisesti, sisustukseltaan ja hieronnassa).
    Todella häiritsevää oli kuitenkin se, että hierontapöytien alla oli akvaario, siten että pään reiästä näki koko ajan kyseisen pienen akvaarion. Siellä oli joku myrkkysimppu (tuttu Bond elokuvasta ja luonto dokkareista) ja joku musta pikkukala, sekä pieni suodatin. Vesi ei vaikuttanut mitenkään liian puhtaalta ja tila ei ainakaan simpulle ollut riittävän iso. Luulin ensin niitä vain koristeeksi, mutta pienempi, musta kala lähti uimaan jossain vaiheessa.
    Lyonin keskustassakin Spa-palveluja tarjosivat useammatkin putiikit, mutta ne olivat lähes kaikki kiinni. Kun teimme lähtöä kaupungista maanantaina, näimme että osa aukesi, kun "aout" alkoi olla lopuillaan.

Strasbourg - Ranskassa vai Saksassa?

Strasbourg oli erikoinen kaupunki. Olimme siellä 27.8.2015.

Paljoa kaupungista en voi kirjoittaa, koska käyntimme oli hyvin pikainen.
Kaupungissa (ja tällä alueella muutenkin) oli paljon sekä Saksan, että Ranskan vaikutteita. Paikkojen nimet olivat kaikki kuin Saksasta, mutta monet asiat itse kaupungeissa oli kuitenkin hyvin ranskalaisia.

Turisteja kaupungissa oli selvästi paljon.
Yleinen fiilis, ainakin siellä missä hotellimme oli (siis aivan keskustassa), ei ollut mitenkään liian hyvän oloinen. Tuli kuva että kaupungissa on hörhöjä ja varmaan varkaitakin, enemmän kuin muissa käymissämme kaupungeissa. Toki Pariisin pitää miljoonakaupunkina piestä Strasbourg tässäkin asiassa, mutta jotenkaan edes Pariisissa se ei tullut yhtä paljon esille, kuin täällä. Tosin ainoan käytännön varastamisen näimme ainoastaan Chavillessa, jossa Pariisin hotellimme sijaitsi.

Ei sitä vaan ole tottunut näkemään kirkon seinässä laattoja, joissa on pääkalloja. ;)

Hotellimme oli tosiaan hyvällä paikalla keskustassa. Katsoimme kartasta, että ajaminen ja pysäköinti voisi tässä kaupungissa olla helppoa keskustassakin (ainakin näin elokuussa) ja niinhän se pitkälti olikin. Hotellin suosittelema parkkihalli oli hieman etäämpänä (ei nyt voi sanoa että kaukana, mutta väsyneille matkustajille se olisi tuntunut effortilta), joten pysäköimme kadunvarteen. Hieman kieltämättä epäilytti, kaupungin fiiliksestä johtuen.

   Olin lukenut että kaupungissa olisi hyvää ruokatarjontaa, mutta emme pysähdyksen aikana käyneet kuin yhdessä ravintolassa ja yhdessä patisseriessa. Nuo molemmat olivat varsin hyviä.

   Ravintola Miam Miam, ei ollut kauhean kaukana hotellistamme, joten jaksoimme tallustaa sinne illalla hotellille saavuttuamme. Ravintola tarjosi mm. Crepejä ja salaatteja. Ja oli muistaakseni saanut TripAdvisorissa 4,5 tähteä.

Otin Miam Miam:ssa Lohisalaatin. Salaattia ei ainakaan voi sanoa pieneksi ja se oli harvinaisen tyylikäs. Pidin erityisesti salaatinlehdestä, josta oli tehty "kuppi" muille aineksille, kuin isosta simpukan kuoresta. Ravintola ei ollut turhaan saanut kehuja TripAdvisorissa.

Vaimoni otti Crepen ja "letun". Crepe taisi olla parilla juustolla täytetty ja huomattavasti parempilaatuinen, kuin Dijonissa syömämme. Crepen ohessa tuli myös pieni kuppi, joka oli täytetty salaatilla. Hintataso oli varsin hyvä, verrattuna Ranskassa aluksi saamiimme annoksiin (noin 10 € ateriat, johon juomat päälle).

Voiko tätä kaupunkia suositella matkakohteeksi? No ehkä voisikin. Meidän kokemamme pohjalta ei juurikaan, mutta pysähdys oli niin lyhyt, kun emme saapuessa, emmekä lähtiessä, pahemmin kulkeneet kaupungilla. Joten lienee parempi kuunnella muiden mielipiteitä, kuin meidän.

Autolla Ranskaan

Kirjoitan tätä laivassa (Viking Line MS Amorella), matkan viimeisellä etapilla Tukholmasta Turkuun. Takana on yli 5100 kilometriä ja kaksi viikkoa.

Reitti

Turku (yö laivassa) =>
Tukholma =>
Malmö (ilta ja nukkumista laivassa) =>
Travemunde (aamuyöllä 01:00 matka jatkui) =>
Bremen =>
Cologne =>
Trier =>
Saarbrucken (yö) =>
Reims =>
Paris (2 yötä) =>
Chateau de Chambord =>
Tours (yö) =>
Bourges =>
Lyon (4 yötä), 
Villefrance (viinitilamatka tehtiin Lyonista 3 yön jälkeen ja sillä matkalla pysähdyimme tähän kaupunkiin) =>
Chaeauneuf =>
Dijon (yö) =>
Belvoire =>
Strasbourg =>
Bingen =>
Cologne (yö) =>
Bremen =>
Travemunde (yö laivassa) =>
Malmö =>
Jönköping =>
Tukholma (yö laivassa) =>
Turku (Perillä)

Onko kaksi viikkoa riittävä aika tällaiselle road-tripille?
Periaatteessa kyllä. Ja me nautimme tästä reissusta todella paljon. Sanoisin kuitenkin, että monet varmasti haluavat tehdä tällaisen reissun
kolmen tai neljän viikon matkana, eikä se toki olisi ollut itsellekään mitenkään pahitteeksi. Nyt pisin yöpyminen tehtiin Lyoniin (4 yötä), koska siltä odotettiin paljon. Olikin todella onnistunut valinta. Toki Toursissa olisi myös mielellään viihtynyt pidempään.
Samalla voi todeta, ettei yhtään lyhyempää aikaa kyllä olisi kannattanut lähteä viettämään. Toki Saksaan olisi voinutkin mennä lyhyemmäksikin ajaksi, kun ajamiseen ei olisi silloin tarvinnut käyttää läheskään samaa aikaa.

Jos meillä olisi ollut kuvitteellinen 1 viikko enemmän aikaa, olisimme käyttäneet sen todennäköisesti siten, että olisimme olleet Toursissa 4 päivää ja käyttäneet 3 päivää Chamonixiin ja alpeilta takaisin ajamiseen. Meidän alkuperäisessä suunnitelmassahan oli yksi päivä vähemmän Lyonia ja sen tilalla Chamonix. Tehtiin kuitenkin suunnitelmiin muutos Lyonissa, koska Chamonixin Airbnb-majoituksen hostess ei vastannut majoituskyselyymme ja todettiin myös takaisin lähdön päiväajojen pidentyvän pahasti, joten 1 yö Chamonixissa olisi jäänyt liian tynkäksi, eikä se olisi vastannut siihen laitettua efforttia.

Auto
Tässä kirjoitettu on pitkälti itsestäänselvyyksiä.
Autossa on parempi olla kaikki kunnossa ja testattuna. Autossa pitää olla hyvät jarrut ja sen pitää muutenkin olla hyvässä kunnossa.
Oma automme on jo 10 vuotta ja 350 000 km nähnyt, mutta edelleen hyvässä kuosissa. Takarenkaita ei vaihdettu ennen tätä reissua, mutta eturenkaat oli jo sakkokuosissa, joten ne vaihdettiin jo muutenkin. Auton ylikuumenemista on vaikea testata Suomessa, kun kotolandiassa on niin harvoin 28C - 33C asteen lämpötiloja, jolloin pitäisi lähteä ajamaan esim. Rauman vanhaan kaupunkiin prallia ympäri pikkukatuja, että näkisi miten auto siihen reagoi. Jäähdytimmen nesteet on tietysti syytä tarkistaa ja öljyt vaihdattaa, joka tapauksessa ennen kuin tällaiselle reissulle lähtee.
  Meille tuli yllätyksenä, että automme ylikuumeni moottoritien jälkeisessä pikkukatujen ajossa yllättävänkin nopeasti. Bemari oli konepelti ylhäällä
"nauttimassa tuulenvireestä" useampaankin kertaan, kun kuuman (moottoritiellä) kaupunkisiirtymisen jälkeen päädyttiin tutustumaan linnaan ja sinne piti ajaa hitaasti, ylöspäin kivasti kiemurtelevaa tietä ja ulkona oli vajaa 30 astetta lämmintä.

Tankkaus
Automme diesel-moottoriin tankattiin sekä super-dieseliä, että tavallista dieseliä. Menomatkalla huomasimme siinä eroa. Olimme tankanneet yöllä
Bremenin Aral-asemalla perus-dieseliä ja loppumatka saksan halki auto vaikutti olevan alitehoinen. Kun myöhemmin tankkasin super-dieseliä, huomasin eron ja sen jälkeen tankkasinkin super-dieseliä, kunnes paluumatkalla Saksassa tankkasimme pariinkin otteeseen perus-dieseliä.
Seurasimme dieselin hintaa matkan ajan ja kaupunkien kylmäasemilla oli halvimmat hinnat. Saksassa oli (odotetusti) halvemmat hinnat kuin Ranskassa tai Ruotsissa. Toki autobaanan viereisillä tankkausasemilla saattoi olla "hyvin kotoiset" hinnat. Halvimmillaan tankattiin dieseliä 1,03 € hintaan, kun "kotiasemalla" se oli lähtiessä 1,29 €.
    Yöllä tankkaaminen kaupungeissa voi olla odotettua haasteellisempaa. Menomatkalla tarkoituksenamme oli tankata, pitää paussi ja syödä jotain aamupalaa Bremenissä. Koska lautta oli Travemundessa tyyliin 01:00, oltiin ajettu Bremeniin jo yön aikana muutamassa tunnissa. No eihän siellä mikään ollut auki. Kysyttiin hotellin aulasta, että olisko jokin 24h kahvila/ravintola auki, no ei kuulemma ollut. Pisteet kuitenkin Ramada-hotellille, sillä hän  kuitenkin katsoi kaupunkin lähellä olevat 24h huoltoasemat. Tosin se mihin menimme, oli sitten lopulta vain "luukkuauki", elikkä itse huoltoaseman tiloihin ei päässyt, mutta saatiin sämpylät ostettua ja auto tankattua kyseisellä Aral-asemalla "yöluukun" kautta.

Ajon aikana tapahtuneet sattumukset
Tällaisella reissulla tulee aina kokemuksia, hauskuuksia ja jännittäviäkin kokemuksia.
Hyvin mieleenpainuviksi jäivät ne kaksi kertaa kun jouduttiin tekemään hätäjarrutus. Toinen oli Pariisissa, sitä ympäröivissä hässäkkäliittymissä, kun eräs Citroen oli pysähtynyt liittymän jälkeiselle yksikaistaiselle sillalle, jonne tultiin jyrkkässä alamäessä kurvaten. Siinä nopeus oli muistaakseni 50 - 60 km/h ja jono joutui pysähtymään kuin seinään. Toinen oli nyt paluumatkalla Ruotsissa, kun Ruotsin tietöitä tekevät olivät jättäneet tietyönkorjauksesta varoittavat merkit laittamatta kauemmas. Koko jono autoja joutui tekmään hätäjarrutukset yli 120 km/h tunnin nopeudesta. Täysin ällistyttävää ettei näissä kummassakaan tilanteessa syntynyt metalliromua. Onneksi autossa on hyvät jarrut!
Saksassa kyseistä tilannetta ei olisi tapahtunut, koska siellä ymmärretään laittaa ne tietyöstä varoittavat kyltit useiden kilometrien päähän. Samoin siellä osataan käyttää hätävilkkuja varoittamaan takana tulevia nopeasta jarrutuksesta. Tässä Ruotsin tilanteessa emme nähneet kenenkään muun käyttäneen niitä. Noin 20 auton päässä edellämme, juuri minuutti ennen tilannetta, bussikin vaihtoi vasemmalle kaistalle, koska oikealla oli joku hitaammin ajava. Mahtoi bussissa olla mielenkiintoista (jos siellä oli matkustajia), kun bussi tekee hätäjarrutuksen yli 120 km/h vauhdista.
Saksassa ei juurikaan tapahtunut tiellä kovinkaan kummosia, vaikka siellä nopeudet olivat kovimmat. Tais kylläkin se tilanne tapahtua Autobaanalla, kun olimme keksikaistalla ja ihan yllärinä rekka oikealla kaistalla päätti lähteä ohittamaan edessä olevaa rekkaa, vaikka me olimme hänen vasemmalla puolellaan ja rekka oli siis käytännössä tulossa täysin niskaan. Tein vaistomaisen kaistanvaihdon vasemmalle, mitä ei tietenkään olisi pitänyt tehdä, koska sieltä olisi joku saattanut tulla lujaa persuksiin.
    Ranskassa myös eräässä tunnelissa meinasi Mersun maasturi vaihtaa kaistaa vasemmalle suoraan toisen auton päälle. Maasturi huomasi tämän pari senttiä ennen kuin törmäsi naapurikaistalla ajavaan ja teki äkkipaluun omalle kaistalle. Tätä tilannetta näkee lähikaduilla kotonakin, mutta 70 km/h tunnelissa samasta tilanteesta voi tulla äkkiä rumaa jälkeä ja se säpsäytti siinä tilanteessa aika hyvin.

Mikä oli hienoa reissulla?
Kukin tietysti nauttii reissussa eriasioista. Me nautimme toistemme seurasta, hyvistä aterioista, uusien paikkojen näkemisestä, Vaimo pääsi käyttämään Ranskan taitojaan, jne.
Seuraavat oli konkreettisia highlighteja:
- Vierailut linnoissa (mm. Chateau de Chambord, Chateau de Chatenauneuf)
- Vierailu viinitilalla
- Hyvät ruuat Lyonissa, Dijonissa, Toursissa ja Saksassa
- Hieronta/spa Lyonissa
- Suklaamuseo Kölnissä
- Yllärikylät/-kaupungit.


Mitä emme nähneet?
- Pariisin Arc de Triomphe
- Chateau Villandry (ja noin 10 muuta linnaa, joissa olisi voinut käydä...)
- Chamonix ja alpit

Nämä kolme olivat alkuperäisessä suunnitelmassamme.

Mitä ilman olisimme voineet/halunneet olla?
- Jo aiemminkin mainittua auton yllättävän nopeaa ylikuumenemista tietyissä tilanteissa
- Pariisin ja Reimsin huonoa ruokaa (toki Reimsin koko ruokatarjontaa ei saisi tuomita vain yhden ravintolan surkeuden takia)
- Pariisin "selfie-stick myyjiä"
- Hätäjarrutustilanteita
- Jonotusta laivaan (tämä nyt oli tiedossa ja kuuluu asiaan - mutta onhan siinä vähän se maku - että ajetaan vauhdikkaasti, jotta päästään jonottamaan)

Yllärikylät ja -kaupungit
Yksi erittäin hieno asia reissulla oli pysähtyä johonkin kylään, kun oli poikennut moottoritieltä. Osa näistä liittyi myös viinitila/linna visiitteihin. Ranskassa ja Saksassa on kivoja pikkukaupunkeja/kyliä, joissa on mukava rauhallinen tunnelma. Niistä saa hyvää ruokaa ja voi tehdä yllättäviäkin löytöjä.
Matkan aikana suunnitelmaan lisättyjä kaupunkeja, joista emme niinkään alunperin tienneet tai olleet niitä suunnitelleet, olivat Bremen, Dijon, Trier ja Travemunde (Travemunde oli sinäänsä tiedossa, kun lauttamatka sinne ja sieltä oli varattu jo alunperin, mutta varsinaista pysähdystä sinne ei ollut suunniteltu).

Pariisiin ajo

Pariisi oli kaaoksen ja pettymyksen kaupunki. Vaikka hotellimme sijaitsi niinkin kaukana Pariisin keskustasta, kuin Chavillessa (Versaillesin ja Pariisin välissä), jouduimme silti ajamaan moottoriteiltä sekopäisistä  liittymistä,  jotta pääsimme sinne. Myös itse Chavillessa tiet olivat pieniä ja kapeita ja sokkeloisia.

Yhdessä liittymässä Tomtom ei enään pysynyt menossa mukana (lue: me ei tulkittu sitä oikein) ja mentiin väärin, sitten Tomtom rupesin ohjaamaan aika mielenkiintoisten ympyröitten kautta meitä takaisin. Vaarallisin kohta oli se, kun tultiin alas jyrkkää kurvia sillan liittymässä ja edessä olevat autot teki äkkijarrutuksen. Syykin selvisi,  yksi sitikka oli pysähtynyt sillalle. Koko letka veti siis alamäessä 50 => 0 km/h noin parissakymmenessä metrissä. Onneks olin jo niin flow-tilassa ajaessa, ettei edes sydän pompannut. Arvelin että sitikka oli ajanut ohi omasta liittymästä ja oli jäänyt siihen kapealle tielle miettimään miten nyt ajetaan,  tajuamatta että porukat tulee takaa alamäessä eikä nää kurvin takia häntä kuin "sekunttia" ennen. Ainakaan mitään näkyvää vikaa siinä autossa ei näkynyt ja siitä se lähti jatkamaan matkaa kun oli ensin melkein tapattanut letkallisen ihmisiä.

Prätkät kans ohittaa täällä 120 nopeudessa autojonot kaistojen välistä. Vive la livre, vai miten se nyt meni...

Reims

Vaikka itse Reims vaikutti ihan mukavalta ja kiinnostavalta kaupungilta, niin täytyy sanoa, että oltiin pettyneitä. Ensimmäinen Ranskan kaupunki, johon pysähdyttiin. Kaikki oli kiinni, koska oli se aika päivästä. Löydettiin kuitenkin cathedrale De Notre Dame, joka oli itseasiassa yllättävän kiinnostava ja hieno.
Hyvää Ruokaa kun oltais saatettu löytää, jos olis ollu joku muu aika päivästä. nyt täyty mennä todella turistirysä paikkaan ja saatiin sen mukaista ruokaa. Vaimo sai perus ok tasoisen ruuan. Itse tilasin vasikan ja pihvi oli pieni, pohjaan poltettu lihalätty. Euron mikropizzasta olis nauttinut enemmän. Sen kanssa piti tulla ranskalaiset, mutta tulikin nauhapastaa kuivana lähes ilman kastiketta. Huhhuh!

Beckin luona yötä Saarbruckenissa

Saavuimme Saarbruckeniin joskus kuuden aikoihin. Ajoa Kölnistä tuli noin 2 tuntia ja reilu 201 km.

Ajoimme Trierin kautta. Trier oli ihana pikkukaupunki ja jossa oli hieno, vanha kirkko.

Tavallaan hienompi kuin nämä uudet "mahtikirkot". Kirkon aukealla vaikutti olevan kivanoloinen ravintola (ei mahdottomat hinnat), mutta jotenkin kuitenkin haluttiin mielummin mennä Saarbruckeniin syömään, kun on päästy perille. Tosin ilman vanhaa kaupunkia Trier ei olisi ollut mikään matkakohde. Trierissä ei enään ollut mikään kylmä. Kölnissä shortseissa erottui todella muusta porukasta ja ehkä vielä Trierissäkin, mutta siellä ei enään sinäänsä ollut kylmä niissä tamineissa.

Saarbruckenissa on vanhoja ja uusia taloja. Osa siis on aika kivan oloisia, toiset taas ei ehkä niinkään. Täällä oli sitten jo mukava keli (19,5C) tallustella shortseissa. Yövyimme ensimmäisen Airbnb majoituksemme täällä (aiemmat yöthän on menneet laivoissa). Becki on todella mukava hostess ja asunto on samoin tosi mukava. Mahduimme kahden hengen sänkyyn hyvin ja jopa nukuimme varsin hyvin. Ei lainkaan huonompi majoitus, vielä kun sijaintikin on tosi hyvänoloinen (toki emme ole kovin hyvin perillä tästä kaupungista), niin sanoisin tätä aika loistavaksi majoitukseksi. Ilmeisesti ihan varsinaiseen keskustaan on jotain 10 min kävely, mutta tässä oli korttelin päässä ravintola jossa käytiin eilen illalla päivällisellä. Samoin 2-3 korttelin päässä oli peruskauppa "Netto", josta ostettiin leipää, juustoa, mehua ja muita peruskamoja. Ei ollut mikään pahanhintainen (kuten nimikin kertoo) ja erehdyttävästi muistutti Lidliä. Jotain halpisviiniä olis sieltä saanut hintaan 2,70 e per pullo.

Ruokailu Saarbruckenin Cafe Kostbarissa maksoi 41,80 € + tip. Söin 7 kasviksen Tajinen (12,80 €) ja vaimo otti Oriental lautasen kasviksilla (14,80 €). Limpsat ja viinit ravintolassa maksoivat aikalailla samoja kuin Suomessa, joka tavallaan tuntuu yllättävältä. Annoksien koot täällä ovat toistaiksesi olleet pienempiä, mutta tässä ravintolassa molemmat tultiin hyvin täyteen.

Tomtom on kyllä toiminut hyvin. Selvästi Tomtom on korjannut liittymien selkeyden (nyt tietää hyvin mihin kaistalle pitää mennä). Autobaanan liittymät on kuitenkin välillä aika mielenkiintoisia, joten kartalla olis varmasti menty useampaan otteeseen ohi/väärin. Ei menty koko tänne tulemisen aikana ohi kuin kerran. Muutaman kerran Tomtom on herännyt tilanteeseen hiukan hitaasti, mutta ei mitään suurempaa.

Kölnissä kahvilassa

Kovan pöröttämisen jälkeen on päästy Kölniin. Tältä aamulta on takana noin 800 km ja 8 tuntia.

Lähdettiin ajamaan 00:47 ja kölnissä oltiin 09:15. Tehokasta ajoaikaa tästä oli 7 tuntia. Ajojalka rupes puutumaan tossa 21 km:n päässä Kölnistä. Aika tuskaa, joten halusin pois autobahnalta ja vedettiin sitten Kölniin pienen kiertolenkin kautta. Päästiin kuitenkin Tomtomiin osoitteeksi laitettuun The Coffee Gang -ravintolaan hyvin perille. Kello ei ollut vielä yhdeksää, joten saatiin sopivasti parkkipaikka kadun toiselta puolelta. Parkkihintana about 2h = 5 eur.

Ajossa Onsbruckenista Kölniin vauhdit nousi, kun oli kuivaa/kuivempaa ja valoisaa. Muutenkin yleinen vauhti nousi aika paljon, esim. välillä keskikaistalla yleisnopeus oli 140 km/h. Pari kertaa nähtiin kun metalliromua meinas syntyä, eikä edes oltu itse syyllisiä! ;)
Mikä tärkeintä - ymmärrettiin pitkälti pysyä poissa vasemmalta kaistalta. ;)
       Tuntuu kyllä todella oudolta, että ajaminen Ruotsissa Tukholmasta Malmööseen oli huomattavasti rennompaa, taloudellisempaa ja toimivampaa kuin ajaminen Saksan Autobahnalla. Toki tää Autobaanailu oli muistissa vajaa 10 vuotta sitten tehdystä auton hakureissusta. Ajaminen Osnbruckista Kölniin oli kyllä huomattavasti toimivampaa, kuin matka Travemundesta Onsbruckiin.

(Kuvan taustalla näkyy Kölnin katedraalin tornit)


Kaupankäyntikielenä on jokin saksa-englanti-gibberish sekamelska, mutta ymmärretyksi tullaan molemmin puolin.

Täällä mennään tutustumaan Kölnin katedraaliin ja syödään saksalaista ruokaa. Vietetään lomaa, jne.

Osnabruck tauko ja haukotus

Hoh hoijaa! Nyt ollaan Osnabruckissa. Ollaan ajettu jotain 5 tuntia. Nyt alkaa väsymys painamaan. Tänne alkoi olla pakko pysähtyä,  kun laivassa nukuttujen vähien yöunien paino alkoi tuntumaan. Myös pitkä ajo sateessa, keskellä yötä ja ok nopeuksilla verottaa jonkin verran.

Bremenissäkin pysähdyttiin. Käytiin keskustassa katsomassa onko joku paikka auki. Eipä ollut juuri mitään. Ramada hotellin aulasta käytiin kysymässä neuvoja. Vaikkei mikään kahvila ollutkaan auki, niin saatiin kuitenkin neuvoja auki olevalle bensa-asemalle. Käytiin siellä tankkaamassa ja ostettiin sämpylät. sitten takaisin baanalle.

Tää Malmö - Travemunde lautta oli aikataulullisesti aika tylsä. Ensin oli kiire ajaa Tukholmasta Malmööseen, sitten lautalla ei saa nukuttua helpolla ja sit lautta on perillä keskellä yötä, joten mikään ei ole auki, kun täällä Saksassa  posottaa eteenpäin. Toisaalta, tuskin olisin halunnut ottaa niitä ekstra ajokilometrejä Köpiksenkään kautta. Ja siellä silta olis maksanut 50 euroa, kun lautta maksoi tarjouksessa hytin kanssa 99 euroa.

Malmö - kebab paussi

Nyt taittui jotain 575 km. Aika hyvä fiilis  että sujui noin hyvin. Siis vain yksi pysähdys about 6 tunnin ajon aikana.

Oltiin Finnlinesin checkinissä jo 1245. Ajettiin Malmön keskustan alueelle ja nopeat kebabit, kun se checkin aukeaa vasta 1400. Ajettiin kyllä aika hoipakkaa, kun Finnlinesin checkin menee kiinni jo tuntia ennen laivan lähtemistä.

Pari tuntia Linköpingiin

Pikkupysähdys Linköpingin jälkeen huoltiksella. Elintarvikkeiden tankkaus ja nesteiden vapautus.
Todella hyvä moottoritie Tukholmasta kohti Malmötä. Todella mukava ajaa. Nopeusrajoitus pitkälti 110, mutta yleinen nopeus näyttäisi olevan lähinnä 120 - 130.
Matkafiilistä löytyy jo nyt!

Autojonossa Tukholman laivaan

Reissu on alkanut ja auto on ahdettu täyteen laukkuja... nyt jonotetaan Viking Gracelle.

Matka käsillä

Jeeessss! Uusi matka alkaa huomenna!
Ensimmäinen Euroopan road-trip.

Illalla laivaan, sitten Tukholmasta Malmööseen ja sieltä lautalla  Travemundeen.

Aamuyöllä lähtö Autobahnhoffia etelään ja siinä sitä sitten posotetaankin. 803 km olis sen päivän ajomatka. Ensimmäinen Airbnb yöpyminen olis sinä yönä. Vähän tuli käsitys ettei hostess puhu pahemmin Englantia, mutta se jää nähtäväksi. Kauniimpi puoleni varmaankin sitten puhuu hänen kanssaan Ranskaa, kun meistä kumpikaan ei taita Saksaa (enempää kuin Rammsteinilta ja yhdellä auton hakureissulla on opittu).

Lisää reissusta, kun matka taittuu ja päästään naputtamaan. Tabletti valitettavasti hajosi, joten päivittäminen voi olla haasteellisempaa kuin ennen.

Agadir Marokko paiva 7 - 1.2.2015

Aamulla taas aikaisin ylos. Nyt ei pystynyt nukkumaan pidempaan.

Tsekkasin netista naita reissujuttuja ja shoppailujuttuja Marokosta. Valmistauduin hintaneuvotteluihin Soukissa.

Maksan nyt siis 300 dirhamia siita, etta kuski vie mut Inezganeen ostoksille ja auttaa siella sen pari tuntia shoppailussa ja tuo sitten takaisin tanne Agadiriin. Aion kylla tarjota hanelle jotain siita, etta jos han suostuu viemaan mut sinne Tiznittiin asti, mut se nahdaan sitten taksissa. Vaimo laittoi asken facessa, etta Suomessa on luvassa pakkasta, jos ei tule tuliaisia, joten toivottavasti Mohammed Mourabet saa autettua mun shoppailumatkassa. Toivottavasti ainakin loydan nahkatakin, etta tarkenee tulla Suomeen jos kert on pakkasta luvassa. :-)

10 minuutin paasta Mourabetin pitaisi jo taalla ollakin, joten pitaa ruveta lopettelemaan talta eraa.

Agadir Marokko Paiva 6 - 31.1.2015

Tervehtymislauantai. Lahti kayntiin edelleen kipeana ja yo ei ollut mikaan huippu, tai edes kehuttava. Selvasti kylla tauti on ollut parempaan pain, varsinkin eilen paivalla. Mutta viela silla on kova ote. Onneksi en ottanut sita autoreissua talle paivalle, koska kunto ei kylla olisi viela tanaan kantanut niin hyvin. Toivottavasti huomenna kuitenkin on riittava kunto jo.

Kerasin luut ja painuin aamupalalle. Sen jalkeen huoneeseen suihkuun ja laitoin vaatteet pesuun. Ne pitaisi saada huomenna takaisin. Pesuhinnat on riittavan halvat. Paita 1 e, alusvaatteet 50 c, housut tais olla 2 e. Joten puolet vaatteista pesuun ja maksaa ehka jotain alle 10 euroa.

Kavin lounaalla Le Petit Domessa. Olotila oli edelleen huonompi kuin eilen paivalla, mutta kylla toi kappaily nyt onnistui. Tuonne todellakin kannatti menna. Ruuan laatu oli todella korkea. Enka ollut muualla nahnyt esim. valitsemaani Kameli taginea. Se oli yllattava, koska se ei ollut puisevaa lihaa, kuten olin vahan odottanut. Joko tagine sopi sen valmistamiseen yllattavan hyvin, tai sitten se liha vaan on erillaista kuin odotin. Outoa oli se, kun en yleisesti ottaen tykkaa laskista (ruuassa tai muutenkaan vatsassani), niin tuossa ateriassa se laski oli kerannyt paljon mausteita ja oli itseasiassa tosi hyvaa. Hassusti hieman pistava maku. Liha ei ollut mielestani samanlaista kuin Hevosen, mutta en tieda olisiko ihan Harankaan lihaa vastannut. Riisi tuli oudosti jossain (kerma)kastikkeessa. Se riisi piti tilata erikseen, kuten muuallakin, mutta en ole varma etta veloitettiinko siita edes. Alkupaloissa ollut aubergine-tahna oli todella loistavaa. En olisi muuten syonyt niita kahta leipaa jotka alkpaloihin tuotiin, mutta se tahna vaan oli niin hyvaa ettei sita voinut olla kayttamatta. Myos maustetut oliivit oli ehka parhaita, mita olen taalla saanut - ainakin ne oli vahvasti maustettuja. Siis taa oli kaikinpuolin aika uskomattoman hyvaa ruokaa! Ei ihme etta paikka oli saanut TripAdvisorin Excellence Awardin.

Kavin taas siis puhumassa mounirin kanssa ja han hankki minulle huomiseksi taksikuskin, aiemmin suunnitellun Karimin pakukeikan sijaan.

Huoneessa lammittelemassa.

Illalla tallustelin rantakadulle auringonlaskua katsomaan. Kaameasti populaa. Porukkaa kappaili lasten ja yleensakin perheittensa kanssa edestakaisin rantakatua - kuin Porissa mentiin kavelykatua edestakaisin silloin aikoinaan pentuina.

 

Agadir Marokko paiva 5 - 30.1.2015

Aamulla herasin myohempaan kuin muina aamuina.
Olotila oli kuitenkin varsin heikko ja edelleen kuumeinen.
Painuin aamupalalle. Olo oli viela heikko; mutta tuli taas yksi tyocase, mika oli pakko hoitaa. Veikkaisin etta kuumetta olis ollut viela jotain 38C jaljella, mutta ei se olo ainakaan siita toiden tekemisesta parantunut. Voisin sanoa etta pinna oli aika kireana a) toita tehdessa, b) kuumeessa ja c) lomalla.
    Olotila lahti kuitenkin selvasti kohoamaan toitten jalkeen (selvasti pillerit vaikuttaa kun alkaa olemaan parempi olo) ja paatin jopa lahtea ulos lounaalle. Tsekkasin koneelta TripAdvisorin vinkkeja ja arvosteluja naista ravintoloista. Paadyin kokeilemaan O'playa nimista ravintolaa, joka oli jonkin verran upscale aiemmin taalla kayttamiini nahden. Kenzista rannalle ja tuulista rantaa pitkin vasemmalle (lanteen). Heikossa kunnossa se kavely tuulisella rannalla ei kylla tuntunut parhaalta idealta...

Hotelli Kenzi Europan osuus rannasta oli yhta tyhja kuin muidenkin hotellien. Vaikka aurinko oli lammin, ilmoitettu lampotila oli kuitenkin vain 18C astetta, koska tuuli nappaa osan siita lammosta.

Paasin ravintolaan ja sain ihan kivan poydan, toki siihenkin vahan tuuli, mutta sen verran suojassa, etta aurinko teki siina qutaa. Ruoka oli hyvaa ja hyvin tehtya. Pienet annokset toki yhdistettyna aiemmista ruuista kovempaan hintaan toki vei pisteita.
Tilasin ruuaksi Mixed Grillin, jossa oli harkaa, kanaa, jauhelihapihvi ja lammasta. Olis pitanyt olla myos mausteisia makkaroita, mutta ilmeisesti olivat loppu ja laittoivat toisen palan lammasta lisaa lautaselle korvikkeeksi. Tama setti maksoi 130 dirhamia.

Mixed Grill O'Playa ravintolassa

Kokeilin ekaa kertaa taalla jalkiruokaa, kun taudista huolimatta tuosta ateriasta jai nalka. Oh, listalta loytyi suklaafondantti, joka oli Espoon Kilim ravintolassa ehdoton suosikki! Annoksessa kesti aikansa tulla, aloin olemaan jo hieman kyllastynyt sita odotellessa - mutta oh boy - kylla oli odottamisen arvoinen. Siis se sula suklaa - yhdistettyna hyvaan jaateloon ja sit viela se kuoren kiinteampi suklaa. Siina rupes miettimaan, etta jos joku luuli etta paratiisissa odottaa 100 neitsytta, niin luulen etta ennemmin siella on joka illallisen jalkeen tallainen jalkiruokana. ;-)

Suklaafondant O'Playa-ravintolassa. Ruuat molemmissa kuvissa (ylla ja tassa) ovat muistaakseni samankokoisissa lautasissa, joten siita voi paatella tota fondantin kokoa ja sita taivaallisen sulan suklaan maaraa!

 
Ruuan jalkeen lampsin takaisin hotellille. Huoneessa lepasin ja kerasin voimia. Olotila koheni niin paljon, etta yritin jopa hetken ottaa altaan luona aurinkoa ja siihen kun ei toi tuuli niin pahasti osu, niin siina oli kylla aika leppoisaa olla. Olin kuitenkin niin myohaan siina, etta aurinko taittoi varjoja altaille ja kaikki ammattimollottajat kaikkosivat nahat karrella takaisin huoneisiinsa.
     Siita sitten takaisin huoneeseen vaihtamaan vaatteet ja odottamaan etta illallinen alkaa.
Kavin tassa valissa moikkaamassa Mouniria, jonka kautta se Tiznitin reissu oli puhuttu. Paikalla sattui olemaan Kamir, joka olisi reissun kuski ja hanen matkapakunsa (Ford), joka kylla naytti varsin lupaavalta ja uudelta. Selvastikaan autossa ei ollut saastetty. Keskustelimme matkasta ja kavimme lapi kohdetta ja mita silta reissulta odotan. Kamir lahti jonkin kaverinsa kanssa eteenpain Soukkia (Bazaaria), joka alkaa tosta ravintolan vieresta ja sovein Mounirin kanssa uuden istunnon talle paivalle, jolloin mulla olis parempi kasitys huomisesta olotilasta ja etta riittaako kunto siihen reissuun. Samalla kylla puhuttiin siita etta jatettaisiin Tiznit valiin ja mentaisiin vain Tarroudanttiin, mutta se taas on huono ratkaisu mulle. Joten varmaan viela puhutaan tasta kuviosta tanaan, etta mita nyt silta reissulta oikeasti haetaan ja toteutetaanko se. Toki taytyy myontaa, ettei kauheasti houkuta viimeiseksi paivaksi vuokrata sita autoa ja lahtea hortoilemaan taalla ympari kylia; viela hieman huonokuntoisena.

Nakyma Kenzi hotellia vastapaata; vasemmalla Golden Gate ravintola, jossa Mounir tyoskentelee.

Illallinen maistui nyt hyvin (hotlan buffetissa oli useita eri tagineja tarjolla), mutta sen jalkeen tein virheen ja otin teeta hotlan baarista. Se sai kurkkuni hetkessa aivan kaameaan kuntoon ja olotila tippui heittamalla. Skypettely kotiin loppui vahan lyhyeen ja sitten olin menossa takaisin huoneeseen kun olotila oli niin huono.

    Aulassa alkoi show joskus ysin aikoihin ja tormasin siella Salosta oleviin Suomalaisiin, joiden kanssa olenkin vaihtanut kuulumisia joka paiva. Istuin heidan viereensa ja jain katsomaan aulan showta.

Ensimmaisena showssa oli kaarmeenlumoaja ja hanen rummuttajansa. Kaverilla oli monet kaarmeet mukana. Laatikossa ihan kunnon Kobra, pussissa peri pienempaa luikertelijaa ja oliko viela kolmaskin jossain toisessa pussissa.

Kobraa ulkoilutetaan

Kaarmeenlumoaja kiersi yleisossa

Taman jalkeen tuli vuoroon afrikkalaispoikien tanssisetti. Ihan kiva ja julmetun kova aaninen esitys. Pojat hyppi ja pomppi ja piti showta.

Sit tuli kolme vanhempaa mammaa tanssimaan ja vetivat paljon yleisoa mukaan tanssimaan. Kolmen miehen bandi soitti paikallisilla soittimilla heille musiikkia.

Yleisoa tanssitetaan. Keskella yksi mammoista kellertavassa asussaan ja hanen vasemmalla puolellaan Suomalainen Peppi ja hanen aitinsa.

Miehet soittivat, kun mammat tanssittivat.

Neljantena, viimeisena esityksena tuli oma suosikkini - napatanssija.

Hauskaa oli, kun oli hyvaa jutuseuraa ja hauska show. En ollutkaan taalla aiemmin mennyt nain myohaan nukkumaan (2330).

Kylma Afrikka!

Siis enpa olisi koskaan uskonut, etta Afrikka voi olla nain kylma. Enka nyt tarkoita henkisesti, vaan ihan celsiuksina.

Tulin tanne reissuun maanantaina ja silloin oli 20C astetta - joka oli juuri toivottua luokkaa. Hassusti se kylla tuntui auringossa huomattavasti vahvemmalta - siis jotenkin eri tavalla kuin kotimaan kesassa. Taalta Agadirista on kuitenkin 500 kilometria Saharaan, mika viela lasketaan osittain Marokon alueeksi, vaikkei virallisesti sita olekaan vissiin tunnustettu maailmalla. Jotenkin 500 km tuntuu lyhyelta matkalta siihen nahden, etta taalla on valilla paivalla tyyliin 12C astetta ja yolla jopa alle 8C.
   Mutta oudointa mun kannalta oli siis se, etta vilustuin kun tulin ekaa kertaa Afrikan mantereelle. Tama sairastuminen on ilmeisesti seurausta myos siita, etta tiistaina oli perhanan kylma, kun tuulet tulivatkin suoraan Lannesta Atlantilta; eika jostain Luoteen suunnalta - tai jotain. Selvasti ainakin tuuli oli tiistaina muuttanut suuntaa, kun keli oli kylmimmillaan

Joka tapauksessa ainakin taalla Agadirissa ulkoilma vaihtelee varsin rajusti paivasta toiseen.
On huomattavasti ymmarretavampaa, etta Marrakeshissa on kylmempaa (yhden taksikuskin mukaan jotain 6C), kun se on (High Atlas) vuorilla.

Agadir Marokko paiva 3 - 28.1.2015

Olin sit jo aamusta asti kipeana. Aamulla ei viela ollut niin paha, mutta paheni paivaa myoten. Raahauduin kuitenkin marinaan etsien ruokapaikkaa ja loppupeleissa menin taksin kyydissa Poissons Al Jazeera -ravintolaan (kalaravintola). Siella meinas voimat tyrehtya kokonaan. [Edit: Ruoka oli hyvaa, mutta palvelu korkeintaan ok ja mielestani huijasivat kalan painossa aika pahasti.]

Poissons Al Jazeera - Specialite Fruits de Mer

Mitas merenelavaa haluat kokattavan?

Kalat oli tuoreita (kiduscheck) ja hyva valikoima. Syomani kala oli noista tossa vasemmalla paalla oleva. Aikalailla kuhan oloinen.

Alkuun leipaa (osittain kuivaa) ja tarjotin, jossa oliiveja, aubergine ja paria tuntematonta mutustettavaa.

Paaateriana kala vihanneksilla ja ranskikset tulivat vahan myohemmin.

Kavin myos supermarketissa nimelta Marjane ;-)
Se oli hyva paikka.

Kavin kaksi kertaa apteekissa hakamassa laaketta, ekalla kerralla kipeeseen kurkkuun "strepsilsien korviketta" ja toisella kertaa Nilsin ja Munirin suosittelemaa Rhumix:a (Sanofi).

Nyt on pakko menna kun horkka on sen verran tulossa taas...