lauantai 22. maaliskuuta 2014

Trappi - Naantalin rannassa

Trappi aka KalaTrappi oli tänään lauantain lounaskohteena.

 
Oltiin ajateltu mennä Merisaliin, jossa ollaan käyty monet vuodet pitkin kesää. Päätettiin sittenkin vaihtaa kohde Trappiin, koska käydään siellä harvemmin. Olin itseasiassa nähnyt unta lampaan syömisestä (nälkäinen?, aliravittu?) ja sitä kun ei saa Merisalin buffetista, niin mentiin katsomaan Trapin lista oven ulkopuolelta. Sieltä löyty heti lammasta, jopa kaksikin eri lammasateriaa, joten olin myyty. Ei kun sisään vaan!

Ravintola
Ravintola on hieman sokkeloinen. Monet syövät kesäaikaan rannalla, jossa piha on täynnä pöytiä ja varpuset liitelee, sekä ihmiset rulluttaa pitkin laituria Muumien ja Merisalin suunnalta takaisin kohti Naantalin keskustaa. Kaikki eivät välttämättä ole edes käyneet sisällä, jos käyvät harvemmin Naantalissa.
Sisustus toi mieleeni isoisäni ja isoäitin talon Pernossa, jossa oli myös seinällä jotain puujäljitelmää, tai sen tyyppistä. Simpukoita ja pienoispurjeveneitä näkyi seinän lasivitriinissä. Sopivat kuvaan. Ehkä hieman turhan paljon oli tavaraa joissakin seinissä, mutta ei mitenkään hillittömän tyylittömästi kuitenkaan (vertaa esimm. Raision keskustan Victory kebab-pizzerian sisustukseen).
Pidimme asiakaspalvelua hyvänä. Tarjoilija joka keräsi astiat pöydästämme, myös pelasi hyvin. Kun totesin että oli niin hyvät valkosipulit, että katkerana pitää todeta niiden olevan parempia kuin itse tekemäni, tarjoilija totesi "ai että itsekin teet näitä, meillä saattaisi olla kesätyöntekijän paikka tiedossa". ;) Muutenkin sujuvaa palvelua ja annokset tulivat oikeaan aikaan.


Ruoka
Ravintola on tunnettu kalaruuistaan. Tunnetaanhan ravintola Kala-Trapin nimellä. Emme nyt kuitenkaan kumpikaan kokeneet kalaa lautasellemme.
Otin unessakin unelmoimaani lammasta ja toinen puolisko otti pippuripppihvin. Tämä oli todella harvinaista, että molemmat otimme lihaa ja vielä astetta hinnakkammassa paikassa.

Alkupalaan hyökättiin salaattipöydässä, joka kuuluu lämpimien ruokien hintaan. Salaattipöydän päällä oli oliiveja (täytettyjä vihreitä ja muistaakseni ei täyettyjä mustia) ja leipiä. Leipäsetissä oli jotain juustoleipää ja varsin perus valkoista patonkia, molemmat valmiiksi leikatuissa siivuissa.
Vasemmalla reunalla oli kastikkeessa muutamia salaattiaineksia, olisko ollut paprikansiivuja, herkkusienen palasia, pikkusuolakurkkuja ja jotain sellaista, kaikki ilmeisesti marinoituja tai ainakin kastikkeessa. Salaatteja oli jotain 4 erillaista kulhoa, joten probably kaikki löytää jotain otettavaa. Oikealla laidalla oli voideltavaa leiville, jotain tuorejuustoa, jotain muuta ja ehkä pestokastikkeen tapaista. Salaattikastikkeita taisi olla paria kappaletta.

Kaikin puolin alkusalaatista sai tosi maukkaan ja mukavan alkupalasetin. Tämä oli tosi hyvä aloitus ateriallemme.
Oh boy, oh boy, oh boy!!! Kun vaan tietäsitte!!! Oli niin kuninkaallista makua lautasella, että todellakin yllätyin. Usein kuitenkin lammasruuassa luotetaan lihan omaan hyvään makuun, mutta nyt oli kokki todellakin tehnyt meikäläisen makuisen annoksen. jouduin jopa kahdesta asiasta myöntämään, että kokki teki ne paremmin kuin itse teen (enkä tarkoita tätä ylimielisesti, vaikka se siltä kuulostaakin ;). Siis oli todella huippuhyvää!!! Hehkutinko jo tarpeeksi? Ei kun pistetään vielä kerran - OLI AIVAN USKOMATTOMAN HYVÄÄ!!!!


Annoksessa oli makuja vaikka kolmeen eri ateriaan.
1) itse aterian kastike: punaviinikastike, aivan totaalisen loistava! Se oli huomattavasti parempaa kuin oma punaviinikastikkeeni ja väitän ettei omanikaan niin huono ole; mutta siis punaviininmaku ei ollut mitenkään vahva, mutta kastikkeen maku kokonaisuutena oli loistava, mutta ei mitenkään yli vahva, todella hienostunut ja samoin kastikekin oli mukavan kevyttä rakenteeltaan, toisin kuin usein on saanut punkkukastikkeen turhan "pullat uunissa" -versiona
2) valkosipulit! En ole ikinä syönyt näin hyviä valkosipulin kynsiä! Se on paljon sanottu, kun olen viimeisen kolmen vuoden aikan paistanut, grillannut, pistänyt uunissa, marinoinut, pilkkonut ja nyt jopa aloittanut kasvattamaan valkosipulia. Siis valkosipuli vaan on niin loistava kasvis. Olen jo kirjoittanut siitä yhden blogi-kirjoituksen, mutta en ole ehtinyt finalisoimaan sitä, kun jäi faktat kaivamatta. U just got to love that garlic!!! ;) Takaisin näihin yksilöihin - siis kokille ei ilmeisesti ollut riittänyt, että oli paistanut ne valkosipulinkynnet aivan täydellisesti (juuri oikea pehmeys ja makeus). Tämän lisäksi kokki oli vielä saanut niihin jonkun lisämaun. Tai voiko olla että se lisämaku tuli jostain muusta siinä lautasella - enpä uskalla sanoa varmaksi, mutta ihan sama mistä se lisämaku  tuli - se oli niin loistavaa, että säästin yhden kynnen aterian viimeiseksi suupalaksi. Siis kyseinen kokki pitäisi yllättää baklava päässä Naantalin yössä ja kuulustella miten hän on ne valkosipulit paistanut! Paljasta! Paljasta!
3) Liha: Lampaan palaset oli hyvän kokoiset vartaassa. Toki niitä olisi syönyt enemmänkin, mutta (ainakin nykyisellään) koin tämän riittäväksi määräksi. Liha oli hyvin paistettua, ei ehkä ihan niin paistettua kuin olisin medikalta odottanut, mutta oli kyllä hyvää, joten ei pysty antamaan oikeasti negatiivista siitäkään. Ja arvostin sitä että lampaanpalaset oli maustettu. Toki lampaanlihan on hyvää jo itsessään ja arvostan kyllä sitä sellaisenaankin, mutta toisaalta pidän siitä että kokki luottaa omiin maustamiskykyihinsä ja oikeasti maustaa sen lihan kuitenkin kunnolla - pelkäämättä asiakkaan paheksuvan sitä. Juuri näin!
4) Lautasella oli myös: kivasti paistettuja kesäkurpitsan siivuja, porkkana- ja lanttu(?)pyreetä. Kuin olikin kokki saanut kesäkurpitsankin siivuihin noin osuvat mausteet.
Siis hyvänen aika, pitäkää nyt Trappi tästä kokista kiinni! Lähettäkää auto sille joka aamu hakemaan se töihin ja antakaa palkankorotus! En olisi ikinä uskonut suitsuttavani Suomessa ravintola-annosta tällä tavoin.

  Mariannen annos oli myös erittäin hyvä. Maistoin hieman kastiketta ja pippuripihviin kuuluva kastike oli erittäin hyvin tehty. Kastikkeen keskellä oli toinen kastike, joka muistutti punkkukastiketta, tai pippurikastike ilman kermaa. Ehkä siis ulkopuolella varsinainen kermainen pippuripihvin kastike ja keskellä toinen kastike, joka myös oli hyvää. Tälläi se kuuluu tehdä! Tätä niinku haetaan! Jotain hyvin perustavaa laatua olevaa annosta, mutta siinä on kuitenkin oma - erittäin hyvin toteutettu - twistinsä! Perunakroketit olivat myös hyviä, pakkohan nyt oli maistaa pari sellaistakin - maksajan oikeudella. ;)


Tulos

Trappi veti nyt todella komiat täydet pihvit! 3 pistettä Trapille.
1 loistavasta lammasvarras-ateriasta, 1 upeista makuelämyksistä ja vielä 1 hyvästä asiakaspalvelusta.
Todellinen kasvojen kohotus.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

VadelmaPi jatkuu - OOM

Darn! Tuli sitten Out of memory -error! Tosiaan itselläkin se tulee usein, kun huono muisti vaan ei aina toimi. Mutta silloin kun tietokone on ruksuttanut virtuaalikonetta 1:n loadilla pitkään (siis jotain 9 tuntia) niin kehtaakin sitten gcc:n kääntäminen päättyä out of memory -virheeseen. Hippasen ottaa nyt kaaliin! Oikeassa vatukassa on 512MB, mutta kuulemma qemun arm versio on hardcoded 256MB muistiin, joten vain puolet oikeasta on käytössä.
Pitäisköhän testata saako tota qemun memoryä kasvatettua, kun noihin nettijorinoihin ei aina kannata luottaa... paitsi mun. ;)

Virheilmoitus

Virhe tuntui nykypäivän koneilla aika turhauttavalta: "cc1plus: out of memory allocating 30111600 bytes after a total of 39043072 bytes...".
Nykykoneissa on vähintään 4GB muistia ja tässä puhutaan paristakymmenestä megasta... sen takia 9 tunnin sähköt hukkaan.
Onneks nyt pääsee kokeileen emergen resume -toimintoa, josko vaikka suostuis... ja sit voi vielä vaikka kokeilla kääntää sen loppuun siellä workki hakemistossa, jahka on keksinyt lisää muistia.


Virtualisointi Qemulla
Mutta miksi sitten päädyin tähän qemun virtualisoituun versioon...
Yritin sunnuntaina kääntää GCC:tä hardware pohjaiseen floatpointtiin, mutta eihän se onnistunut. Vatukka teki töitä aika tasan 24 tuntia (jotain 4 minuuttia vaille) ja sitten kaatui fortranin osuuteen (no enpä tarvi fortrania tossa, joten täytyy yrittää usettaa -fortran siihen). Tässä kohtaa ajattelin kuitenkin kaventaa kääntämisen aikataulua ja hoitaa homman nopean koneen virtuaaliympäristössä. Tosin kuulemma distcc olis vielä huomattavasti nopeampi tapa tehdä näitä kääntämisiä arm-ympäristöön.

Kieltämättä tällaisessa rajoitetussa ympäristössä suoraan oikeiden binäärien käyttö voisi olla perusteltua... verrattuna siihen että Gentoolla käännät kaiken mitä asennat. Toki kääntämällä saa paremmin optimoitua ja juuri sitä ulos mitä haluaa, jolla on toisaalta myös oma arvonsa tällaisissa rajoitetuissa ympäristöissä. Ja kaikkea ei välttämättä löydy binäärinä, jolloin se sorsien kääntäminen tulee joka tapauksessa eteen.



No mut eiköhän tää tästä...


sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

VadelmaPi jatkuu - käyttistä useampaan kertaa

Jepuleissan, toi alkuperäinen käyttis oli tavallaan tosi jees ja tietyssä mielessä sitä suosittelis varmaan kaikille.

Toisaalta, kun on löytänyt hyvän/itselleen sopivan Linux-flavorin, niin kyl se on sit "Feiva, Feiva"... elikkä ei pystynyt/halunnut lähteä tuohon Debian kelkkaan.

Taivuin siis ottamaan sen vanhan imagen muutoksineen talteen ja laittamaan Gentoon tilalle.

Ah, nuo upeat Gentoon folksit oli tehneet gentoo wikiin oman Gentoo raspberry installation guiden - joka toimii juuri Gentoolle tyypillisesti. Ihq! ;)

Nyt mulla on sit toimiva image tohon Vatukkaan sekä optimoituna Debian asennuksena, että vähemmän optimoituna Gentoo asennuksena.

Toki Gentoon kanssa optimointi on lähinnä itsestä (omista haluista, viitsimisestä ja taidoista) kiinni, joten siihen pitää vielä ajan kanssa myöhemmin tähdätä tälläkin alustalla.

Mutta tässä Gentoon asennuksen alkuvaiheista:

1. Prepare the SD card for Raspberry Pi hdd usage (see doc about partition table modification doc).

Note! You can take backup of your old installation's boot of SD card with command: "tar -jcvf /somewhere/raspberry_pi/work/vatukka_raspbian-wheezy-dark/vatukka_raspbian-wheezy-dark_boot_backup_201403091653.tar.bz2 boot/ 1>/somewhere/raspberry_pi/work/vatukka_raspbian-wheezy-dark/vatukka_raspbian-wheezy-dark_boot_backup_201403091653.tar.bz2.output_log 2>/somewhere/raspberry_pi/work/vatukka_raspbian-wheezy-dark/vatukka_raspbian-wheezy-dark_boot_backup_201403091653.tar.bz2.errors_log"

1.1 partition table should look like:
Disk /dev/sdb: 31.5 GB, 31499223040 bytes, 61521920 sectors
Units = sectors of 1 * 512 = 512 bytes
Sector size (logical/physical): 512 bytes / 512 bytes
I/O size (minimum/optimal): 512 bytes / 512 bytes
Disk identifier: 0x07029aa1

   Device Boot      Start         End      Blocks   Id  System
/dev/sdb1            2048      104447       51200    b  W95 FAT32
/dev/sdb2          104448    61271910    30583731+  83  Linux
/dev/sdb3        61272064    61521919      124928   82  Linux swap / Solaris

Note! This is for 32GB SD card.
Note! You should have 1st partition as W95 FAT32 (b), second partition for Linux root (type 83) and third partition as Linux swap (82).

2. Download raspberry pi gentoo (for armv6 hardfp platform) tar.bz2 file

3. Download latest portage tar.bz2 package file

4.1 "pwd": /mnt/linuxhddb2

4.2 cd mnt
[Note! You need to have sdb2 directory or preferably one that suits your microsdcard's device]

4.3 ln -s ./sdb2 ./gentoo

4.4 mount /mnt/gentoo -t ext4

4.5 mount /dev/sdb1 /mnt/gentoo/boot -t vfat

4.5 tar xfpj /somewhere/raspberry_pi/gentoo/stage3-armv6j-20140114.tar.bz2 -C /mnt/gentoo/

4.6 tar xjf /somewhere/raspberry_pi/gentoo/portage-latest.tar.bz2 -C /mnt/gentoo/usr

5.1 cd /tmp/

Note! If you don't have git already installed:
- cd /etc/portage
- emerge -av dev-vcs/git >>emerge_hostname_av-dev-vcs-git_201403091347.txt
- tail -f emerge_hostname_av-dev-vcs-git_201403091347.txt

5.2 git clone --depth 1 git://github.com/raspberrypi/firmware/

5.3 cd firmware/boot

5.4 cp * /mnt/gentoo/boot/

5.5 cp -r ../modules /mnt/gentoo/lib/

6.1 cd /mnt/gentoo/etc

6.2 mkdir bak

6.3 cp -p fstab bak/fstab.orig

6.4 cp -p fstab bak/fstab.bak_201403091658

6.5 vim /mnt/gentoo/etc/fstab

6.6 cp -p fstab bak/fstab.bak_201403091701

7.1 cd /mnt/gentoo/boot

7.2 nano /mnt/gentoo/boot/cmdline.txt
dwc_otg.lpm_enable=0 console=ttyAMA0,115200 kgdboc=ttyAMA0,115200 console=tty1 root=/dev/mmcblk0p2 rootfstype=ext4 elevator=deadline rootwait

Note! Use nano (or whatever is your EDITOR of choice) instead of vim, because vim could break your line according to your settings for .txt files.

7.3 cp -p cmdline.txt cmdline.txt.bak_201403091703

Note! You may edit /etc/portage/make.conf, if you feel so (see URL: "https://wiki.gentoo.org/wiki/Raspberry_Pi").

8.1 ls /mnt/gentoo/usr/share/zoneinfo

8.2 cp /mnt/gentoo/usr/share/zoneinfo/Europe/Helsinki /mnt/gentoo/etc/localtime

8.3 echo "Europe/Helsinki" > /mnt/gentoo/etc/timezone

9.1 cd /mnt/gentoo/etc

9.2 cp -pr shadow bak/shadow.bak_201403091707

9.3 cp -pr group bak/group.bak_201403091707

9.4 cp -pr passwd bak/passwd.bak_201403091707

9.5  vim /mnt/gentoo/etc/shadow
Note! Clear root password from shadow file, by removing star from second column, like: "root::19730:0:::::"

9.6  cp -pr shadow bak/shadow.bak_201403091710

10.1 umount /mnt/gentoo/boot

10.2 umount /mnt/gentoo

11. After boot in Raspberry Pi, continued by logging in as root (no password is required now)

12. Set password: "passwd"

13. cd /etc/init.d/

14. cp -pr net.lo net.eth0

15. mkdir bak

16. cp -pr net.eth0 bak/net.eth0.bak_201403091720

17. rc-config start net.eth0

18.1 rc-update add net.eth0 default

18.2 rc-update add sshd default

Ja näillä pääsee mukavasti alkuun. Sit Vatukka pitää konffata... Gentoolla löytyy siihen paljon dokuja ja Wiki is your friend.

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Cantina Azteca

Lauantain (8.3.2014) päivällinen meni Aztecan merkeissä. Alkuajoista mielestäni paljon petrannut ravintola oli jostain syystä tänään meillä molemmillla mielessä.

Ravintola
Tästä todella paljon pisteitä! Tarjoilija kävi kysymässä, että onko Pepsi ok. Olimme aika yllättyneitä tästä ja tarjoilija selitti, että heillä oli juuri mennyt Pepsi loppuun, joten toisen puoliskon juoma saattaisi olla huonoa. Vaikka tän periaatteessa pitäisi olla ihan normaalia toimintaa,  niin sitä se ei todellakaan ole. Jotain reilu pari vuotta sitten syötiin aamupalaa Lone Starin vieressä, niiden aamupalapaikassa (mikä Brooklyn dinner se nyt oli). Marianne sai silloin huonoa Pepsiä ja vaikka se oli täysin selvää, silti se pölö tiskin takana ei vaihtanut juomaa uuteen. Rupes vielä kinaamaan asiasta. 

Ruoka

Puoliskoni annoksena oli foccacia kasvispihvillä.
Omana annoksenani oli karitsapata, jonka kanssa kvinoaa ja salaattia. Kastike oli erinomainen ja kartisakin itsessään oli aika suussa sulavaa. Kastikkeen pohjana oli käytetty Sol-olutta, mutta se jotenkin tuntui maistuvan enemmän kvinoassa, kuin kartisan kastikkeessa.

Tulos
Kyllä tästä kuviosta 2 pihviä saa.
Yhden pihvin hyvistä ja onnistuneista aterioista, sekä toisen pihvin hyvästä asiakaspalvelusta.

Lasten tupaantuliaiset

Suunniteltiin, että voitaisiin pitää alkukesästä lasten tupaantuliaiset.
Nyt kun on muutettu uuteen taloon ja ei olla suunniteltu pitävämme sinäänsä mitään sen kummempia tupaantuliaisia, mutta tällaisen erillaisen, lasten ilakoinnin täyttämän version voisimme järjestää.

Ohjelma
Ohjelmana voisi olla vaikka:
Suunnistusrastit (säävaraus)
Kriketinpeluuta (säävaraus)
Illan hämärtyessä Xboxilla pelaamista (autopelejä ja vastaavaa).
Ulkoaktiviteetteihin yrittäisimme hankkia jotain kivoja pikkulahjoja voittajille (ja kaikille jotain, koska kaikkihan me ollaan voittajia).

Ruokailu ja nesteytys
Ruokaa tehtäisiin grillaamalla ja pistettäisiin pöytää koreaksi (mutta ihan suomeksi) alkupaloilla ja jälkiruuillakin.
Vieraat voisivat tuoda oman nesteytyksensä, jos me isäntäväkenä pyritään hoitamaan tuota kiinteämmästä ravinnosta.
Tähän mennessä meidän Aerogarden chilitarha on jo tuottanut tulista maustetta ja Samin chilisekoituksella saa makuaistin katoamaan.


Yöpyminen
Meillä varmaankin pystyis yöpymään jotain pari perhettä meidän lisäksi (vierashuoneessa ja olohuoneessa). Ainakin jos saadaan hankittua se suunniteltu vuodesohva tonne vierashuoneeseen. Meiltä löytyy se täytettävä kumisohva, jota en voi kehua, mutta jos joku siinä haluaa nukkua, niin toki se mahdollisuus suodaan moiseen masokismiin.

Saunominen
Niille jotka viipyvät pidempää (ja miksei kaikille) olisi mahdollisuus saunoa - vaikka pitkin yötä - meidän aitokiukaan pitkissä ja leudoissa löylyissä.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Svarte Rudolfin lauantai buffet

Päätettiin tänään mennä lounaalle Svarteen (http://www.svarterudolf.fi/). Ollaan käyty siellä aina välillä, ehkä noin 4 - 5 kertaa vuodessa. Ollaan joskus osuttu tähän lauantai buffeettin aiemminkin ja ollaan tykätty siitä. Mutta ei ole mitenkään käynyt selväksi että milloin sitä sieltä saa ja milloin ei. Nyt siellä sattumalta oli buffet, johon tietenkin tartuttiin heti.


Ravintola
Svarte on ravintolana erittäin mukava. Ravintolalaivat on tietenkin hieman ahtaampia kuin normi ravintolat, mutta se sopii kuvaan. Asiakaspalvelu on yleensä ollut ihan ok, joskin jonkin verran vaihtelevaa. Toisinaan erittäin mielyttävää ja joskus taas hyvin jäykkää. Välillä on tullut sellainen kuva, että henkilöstön hallinto vaikuttaisi tähän, Kun ylempien kuri ei ole vienyt tarjoilijoiden mieltä alakanttiin, on saanut ihan hyvää palvelua, mutta joskus palvelu on ollut hyvin jäykkää ja se on vaikuttanut siltä, että takana olisi joku kahakka esimiehen kanssa, tai vstaavaa. Faktoja tässä ei esitetä, ei edes niin sivistynyttä arvausta, pikemminkin vahvoja olettamuksia. Your Milage May Vary...

Ruoka
Puhun nyt lähinnä tästä buffetista, joka oli mielestäni jopa parempi, kuin aiempi buffet jonka olemme täällä nauttineet. Vaikka siitä jäi hyvä maku suuhun, niin tämä oil todellinen success. Maistoin kaikkia muita buffetissa olleita ruokia, paitsi papuperunasalaattia, paahdettua sipulia (en keksinyt minkä kanssa se olisi sopinut) ja leipiä (syön harvemmin lounaalla leipiä).
Mitä siis tuli syötyä? Härkäsiivuja punaviinikastikkeessa, Härkäkastike, Turskagratiinia, kasvishöystöä, broileria sienikastikkeessa, silliä, sinappisilliä, jotain silliä, silakkarullia, viinirypäleet ja hedelmäsiivut, brie-juustoa, salaattia, graavilohirullat, paistettua lohta, porkkanakaalisalaatti, rosollia, punasipuli-tomaattia, puolikkaita kananmunia.
No joo, eihän jälkiruokia voi unohtaa, mutta niistä en kyllä syönyt kuin lettuja marjojen kanssa ja yhden keksin teen kera. Jäi syömättä sulkaavaahtoa, jotain kiisseliä, ja ehkä jotain mitä en muista.
Ei ihme että on alkanut paino nousemaan sen jälkeen alkoi taas käymään enemmän salilla. Ton kolmen täyden lautasellisen jälkeen ei enään ollu nälkä. Ku jouluksi sain laihdutettua sen 20 kiloa, niin oli aika ylläri että tässä vaiheessa mahaan vielä meni tollanen määrä tavaraa. Alkohan se toki jälkiruokien kohdalla tekemään tiukkaa.

Täytyy vielä erikseen mainita tuo härkäkastike, joka oli mielestäni aivan loistava. Todella maukas, hillosipuit eivät itsessään kauheasti vaikuttaneet maukkailta, mutta olivat varmaan tehneet kastikkeeseen oman makunsa jo. Muutenkin liha oli erittäin hyvää ja kastike siis kerrassaan loistavaa. Kovana kastikemiehenä harvemmin sanon näin, mutta tuosta voin sanoa, että kunpa itsekin tekisin tuollaisen kastikkeen joskus. Pisteet kokille tästä.

Buffetti maksoi 19,80 per henkilö, eikä se näin laadukkaasta buffetista ollut mikään kova kustannus. Paljoakaan siinä ei ole nostovaraa, mutta tällaisenaan hyvin toimiva. Mennään varmaan toistekin.

Tulos

Svarte soutaa buffetillaan 3 pihviä.
Loistavat ruuat buffetissa saavat yleisesti 1 pihvin, hyvä jälkiruoka setti saa 1 pihvin ja erityisen loistava härkäkastike tekee vielä viimeisen 1 pihvin, jolloin koko pihvisetti tulee täyteen! Onnittelut Svartelle onnistuneesta buffetista!

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

VadelmaPi jatkuu - käyttiksen asennus

Step 5: Käyttiksen asentaminen SD-kortille

Käyttis vaihtoehtoja Vatukkaan on monta.

Raspbian based, sekä NOOB (jonka toimittaa "itse" Raspberry Pi säätiö.

Itse taidan nyt aloittaa varsin pieneltä kuulostavalta Darkbasic imagella.
Sisältää Debianin armhf-version varsin minimalistisena ja voi sitten apt-getata loput haluamansa. Siitä onkin aikaa kun on käyttänyt Debiania, joten voi mennä vähän ylimääräistä aikaa siihen, mutta no hätä, kyllähän tää tästä taittuu. Kun kaikki tietokoneet tekee floating-point oppeja aikast riittävästi, on hyvä että se floatingpoint hardware on supportattu. Itse ARM:n teknologia ei ole mitenkään räjähtävän tehokasta, joten onhan se tärkeää ottaa ainakin nämä isoimmat hyödyt ulos.

Katotaan sitten mitä saan ton softan suhteen tehtyä... nyt kuitenkin asentamaan itse käyttistä microSD-kortille.

  1. MicroSD kortti on lykätty läppäriin, jossa pyörii Linux
  2. Kone tunnistaa kortin ja KDE pöläyttää ilmoituksen, että kortti olisi sisällä ja sille kantsis tehä jottai
  3. Siirsin haetun tiedoston työstöhakemistoon, jonka oon tehny tätä Vatukka projektia varten: "mv ~/Downloads/raspbian_wheezy_20130923.img.7z ."
  4. Sit purkamaan pakettia... tai sit ei, eihän tässä ollutkaan valmiiksi asennettuna 7zippiä: "emerge -av app-arch/p7zip >>emerge_hostname_av-app-arch-p7zip_201403021911.txt"
  5. p7zip tarttee KDE:n kanssa wxwidgets use flagin, joten package.use lisäys: "app-arch/p7zip kde (multilib) (selinux) -doc (-pch) -rar (-static) wxwidgets"
  6. Kopioidaan image-paketti work hakemistoon: "cd ../work; cp ../raspbian/raspbian_wheezy_20130923.img.7z ."
  7. Puretaan asennuspaketti: "p7zip -d raspbian_wheezy_20130923.img.7z"7-Zip (A) [64] 9.20  Copyright (c) 1999-2010 Igor Pavlov  2010-11-18
    p7zip Version 9.20 (locale=en_US.UTF-8,Utf16=on,HugeFiles=on,2 CPUs)

    Processing archive: raspbian_wheezy_20130923.img.7z
    Extracting  raspbian_wheezy_20130923.img

    Everything is Ok

    Size:       996147200
    Compressed: 123449237
  8. Sitten selvitetään mikä device on tuo microSD-kortti: "ls -la /dev/sd*"
    brw-rw----. 1 root disk 8,  0 Dec 15 13:21 /dev/sda
    brw-rw----. 1 root disk 8,  1 Dec 15 13:21 /dev/sda1
    brw-rw----. 1 root disk 8,  2 Dec 15 13:21 /dev/sda2
    brw-rw----. 1 root disk 8,  3 Dec 15 11:21 /dev/sda3
    brw-rw----. 1 root disk 8, 16 Mar  2 18:37 /dev/sdb
    brw-rw----. 1 root disk 8, 17 Mar  2 18:37 /dev/sdb1
    # fdisk -l /dev/sdb

    Disk /dev/sdb: 31.5 GB, 31499223040 bytes, 61521920 sectors
    Units = sectors of 1 * 512 = 512 bytes
    Sector size (logical/physical): 512 bytes / 512 bytes
    I/O size (minimum/optimal): 512 bytes / 512 bytes
    Disk identifier: 0x00000000

       Device Boot      Start         End      Blocks   Id  System
    /dev/sdb1            8192    61521919    30756864    c  W95 FAT32 (LBA)
  9. Ja ei kun pistetään image tylysti dd:llä: "dd bs=1M if=raspbian_wheezy_20130923.img of=/dev/sdb1"
  10. Kyseessä on yhden gigan image, joten ottaa aikansa lykätä tonne, mutta kyl nyt ainakin on kestänyt... ei malta odottaa enää hetkeäkään - 236.551 s, 4.2 MB/s
  11. jiihaa! Nyt alettais olemaan valmiita kuumottavaan käynnistykseen... katotaan mitä tästä seuraa...

Seuraavassa artikkelissa Vatukan asennuksesta lisää...


VadelmaPi minitietokoneen kyhäys

No niin, nysse tuli!


VadelmaPi on täällä!

Elikkä kyseessä on "luottokortin" kokoinen minitietokone. Toimii ARM-prosessorilla ja sisältää näyttöliitännä, 2xUSB-portin, microUSB-virtaliitännän, verkko- ja HDMI-liitännän (koska kyseessä malli B), sekä paljon toiveita siitä mitä kaikkea tällä keksiikään tehdä. Joka tapauksessa DIY-nörtti tulee olemaan innoissaan, syntyy tästä jotain tai ei.

Tässä ostamani komponentit:

Kotelo, itse vehje, sekä muistikortti


Ostin mukana myös kotelon (olisin halunnut valkoisen, mutta ei ollut, joten oli tyytyminen mustaan), sekä erikseen ostin Kingstonin 32GB microSD(HC) kortin. Kortille pitää asentaa Linux ja sitten vaan liittämään liitäntöjä kiinni. Vehe boottaa heti kun se saa virtaa, joten silloin on parempi olla jo näytöt ja verkot kiinni vehkeessä.

Annoin tämän ekan kappaleen nimeksi "Vatukka".

Step 1: Vatukan tarkastus
Kaikki liitännät löytyvät kuten pitääkin.
Soldaus vaikuttaa hyvältä (etten sanoisi jopa yllättyneeni kuinka laadukkaalta vaikuttaa)




Step 2: Käyttiksen laittaminen muistikortille
Nyt painun tonne työhuoneeseen katsomaan minkä valmiin käyttiksen lykkään microSD-kortille, jotta homma lähtee pelittään.

Step 3: Kotelon kuntoon laittaminen

Tämä ei ole mikään iso steppi... avataan kotelo, hiukan taivuttamall reunoja, sillä pohjassa näkyy täbät jotka pitävät ylä- ja alaosan yhdessä.

Sisällä oli pikku muovitapit, jotka laitetaan pohjan neljään rinkulaan.

Niillä suojataan pikkuvehettä kolhuilta ja tärinältä. Ei silti, että tämän kokoinen kone ilman kovalevyjä olisi kyllä mitenkään erityisen altis näille haitoille. Kun kaikki tieto tallennetaan microSD-kortille (ja mahdolliselle USB-muistille), niin ei ole liikkuvaa tallennusta. Täten laite sopii hyvin esim. autoon tai wearable-käyttöön (arvaa vaan - aionko ;).

Step 4: Virtalähde
Virtalähteenä toimii HTC-puhelimen vanha laturijohto (microUSB liitäntä) ja toiseen päähän (normi USB-liitäntä) laitoin aikoinaan hankkimani Belkinin USB-verkkovirta-adapterin.

Tuon verkkovirta-adapterin kanssa saa olla aika tarkkana. VadelmaPi:n virtalähteen pitäisi antaa 700 - 1200 mA ja sitä ei ihan joka USB-laturi anna (esim. vanha HTC-puhelimen mukana tullut adapteri antoi vain 200 mA, joten sillä ei kauheasti Vadelmaa pyöritetä.

Mut on se kyllä kivan kokoinen... tässä toisen puoliskoni käsi vierellä.



Jätetään tällä erää tähän kohtaan ja jatketaan myöhemmässä artikkelissa, kun homma etenee.