Hotellihuoneessa pidettiin palaveria, että mitäs tänään nyt sit tehdään. Tarkoitus oli löhötä hotellin altaalla ja rannalla. Samalla nauttia hotellin ruuista ja ottaa hyvin chillisti. No kuulostihan se hyvältä, mutta kyllä se veri veti niille hienoille rannoille, joilla myös uimisesta olis päässyt nauttimaan. Tuore vaimo näki poltteeni vuokrata auto vielä ekstrapäiväksi, vaikka en sitä sanonutkaan. Joten "vastahakoisesti" suostuin tähän ajatukseen, kun hän sitä ehdotti. Mentiin aamupalalle iloisina, tietäen että tästäkin tulisi loistava päivä. Perusaamupalan jälkeen painuttiin hotellin aulassa jälleen tiskinsä takana istuvan autovuokraajan luokse. Todettiin ettei me pystytä pysymään tästä autosta erossa ja kysyttiin mihin hintaan ekstrapäivä irtoisi. Se lähti samaan hintaan kuin mitä oli maksettu niistä kolmesta päivästä per päivä, joten mahtui juuri ajatuksiini. Ei nyt mikään halpa lisäkustannus, mutta pidettiin sitä kyllä sen arvoisena, että päästäisiin sinne rannalle mihin haluttiin. Ja sinne mentiin... samantien kamat huoneesta mukaan ja tien päälle. Mentiin tällä kertaa eri kohdasta saaren toiselle puolelle. Tie meni jälleen kiemurrellen mäkien rinteillä ja laaksojen välissä.
Tultiin itärannikolle rempassa olevan kirkon tornin kohdalla. Joten oltiin siinä vaiheessa jo aika lähellä Lindosia. Matka tähän risteykseen Ialyssoksesta kesti jotain puolitoista tuntia ja yhteensä jotain pyöreät pari tuntia kun päästiin St. Paul´s bayn (Pyhän Paavalin lahti?) rannalle katsomaan mihin mennään polttamaan iho karrelle.
Lahden (jota itse olisin enemmänkin kutsunut laguuniksi) molemmilla puolilla oli uimaranta ja kahvila/ravintola yhdistelmä. Jotenkin vasen puoli tuntui istuvan meille paremmin, kallioisine auringossapalamispaikkoineen ja vähemmällä perushiekkarannan tuntumalla. Aurinkovarjopaikat oli jo lähes otettu tässä vaiheessa, vaikka kello oli jotain 11 aamupäivällä. No löyty sieltä vielä meillekin sopiva spotti. Ranta oli tosiaan sellaista meren koluamaa, luonnon reittimää kiveä, jota Kreikan saarilla on paljon. Ylemmät kerrokset kalliossa, joissa oli aurinkovarjopaikkoja, oli päällystetty meren pyöristämillä vaaleilla kivillä. Alemmat kerrokset oli rantahiekkaa. Varattiin meidän paikka ja lähdin ostamaan juotavaa ravintolasta. Varjoja varaava mies, joka oli töissä ravintolassa sai mut kiinni rannalla ja paikka maksu oli Rhodoksen aika standardilta vaikuttava 8 euroa kahdesta paikasta päiväksi.
Aurinko oli tarttunut matkalla yllättävän vähän, joten olin suunnitellut olla ilman SPF:ä, mutta ei kyllä viitsinyt ottaa makkarariskiä, joten päätin nauttia auringosta suojakuoren alla. Pystyttiin olemaan rannalla koko päivä! Se oli meiltä aika uskomaton suoritus. Yleensä puolipäivää on mulle maksimi, kun alkaa jo jalka vipattaa johonkin suuntaan ja pelkkä möllötys auringon paahteessa ei enään maistu. Käytiin moneen kertaan uimassa upean lämpimässä ja kirkkaassa "laguunin" vedessä. Oli hauskaa mennä yhdessä veteen. Sit kun kuivateltiin uimisen jälkeen, poksautettiin rannalla Tjäreborgin häälahjaksi lahjoittama kuohari. Yritin ottaa siitä videotakin, mutta en tiedä mitä siinä näkyy, joten voi olla että se katoaa vielä bittiavaruuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti