lauantai 22. maaliskuuta 2014

Trappi - Naantalin rannassa

Trappi aka KalaTrappi oli tänään lauantain lounaskohteena.

 
Oltiin ajateltu mennä Merisaliin, jossa ollaan käyty monet vuodet pitkin kesää. Päätettiin sittenkin vaihtaa kohde Trappiin, koska käydään siellä harvemmin. Olin itseasiassa nähnyt unta lampaan syömisestä (nälkäinen?, aliravittu?) ja sitä kun ei saa Merisalin buffetista, niin mentiin katsomaan Trapin lista oven ulkopuolelta. Sieltä löyty heti lammasta, jopa kaksikin eri lammasateriaa, joten olin myyty. Ei kun sisään vaan!

Ravintola
Ravintola on hieman sokkeloinen. Monet syövät kesäaikaan rannalla, jossa piha on täynnä pöytiä ja varpuset liitelee, sekä ihmiset rulluttaa pitkin laituria Muumien ja Merisalin suunnalta takaisin kohti Naantalin keskustaa. Kaikki eivät välttämättä ole edes käyneet sisällä, jos käyvät harvemmin Naantalissa.
Sisustus toi mieleeni isoisäni ja isoäitin talon Pernossa, jossa oli myös seinällä jotain puujäljitelmää, tai sen tyyppistä. Simpukoita ja pienoispurjeveneitä näkyi seinän lasivitriinissä. Sopivat kuvaan. Ehkä hieman turhan paljon oli tavaraa joissakin seinissä, mutta ei mitenkään hillittömän tyylittömästi kuitenkaan (vertaa esimm. Raision keskustan Victory kebab-pizzerian sisustukseen).
Pidimme asiakaspalvelua hyvänä. Tarjoilija joka keräsi astiat pöydästämme, myös pelasi hyvin. Kun totesin että oli niin hyvät valkosipulit, että katkerana pitää todeta niiden olevan parempia kuin itse tekemäni, tarjoilija totesi "ai että itsekin teet näitä, meillä saattaisi olla kesätyöntekijän paikka tiedossa". ;) Muutenkin sujuvaa palvelua ja annokset tulivat oikeaan aikaan.


Ruoka
Ravintola on tunnettu kalaruuistaan. Tunnetaanhan ravintola Kala-Trapin nimellä. Emme nyt kuitenkaan kumpikaan kokeneet kalaa lautasellemme.
Otin unessakin unelmoimaani lammasta ja toinen puolisko otti pippuripppihvin. Tämä oli todella harvinaista, että molemmat otimme lihaa ja vielä astetta hinnakkammassa paikassa.

Alkupalaan hyökättiin salaattipöydässä, joka kuuluu lämpimien ruokien hintaan. Salaattipöydän päällä oli oliiveja (täytettyjä vihreitä ja muistaakseni ei täyettyjä mustia) ja leipiä. Leipäsetissä oli jotain juustoleipää ja varsin perus valkoista patonkia, molemmat valmiiksi leikatuissa siivuissa.
Vasemmalla reunalla oli kastikkeessa muutamia salaattiaineksia, olisko ollut paprikansiivuja, herkkusienen palasia, pikkusuolakurkkuja ja jotain sellaista, kaikki ilmeisesti marinoituja tai ainakin kastikkeessa. Salaatteja oli jotain 4 erillaista kulhoa, joten probably kaikki löytää jotain otettavaa. Oikealla laidalla oli voideltavaa leiville, jotain tuorejuustoa, jotain muuta ja ehkä pestokastikkeen tapaista. Salaattikastikkeita taisi olla paria kappaletta.

Kaikin puolin alkusalaatista sai tosi maukkaan ja mukavan alkupalasetin. Tämä oli tosi hyvä aloitus ateriallemme.
Oh boy, oh boy, oh boy!!! Kun vaan tietäsitte!!! Oli niin kuninkaallista makua lautasella, että todellakin yllätyin. Usein kuitenkin lammasruuassa luotetaan lihan omaan hyvään makuun, mutta nyt oli kokki todellakin tehnyt meikäläisen makuisen annoksen. jouduin jopa kahdesta asiasta myöntämään, että kokki teki ne paremmin kuin itse teen (enkä tarkoita tätä ylimielisesti, vaikka se siltä kuulostaakin ;). Siis oli todella huippuhyvää!!! Hehkutinko jo tarpeeksi? Ei kun pistetään vielä kerran - OLI AIVAN USKOMATTOMAN HYVÄÄ!!!!


Annoksessa oli makuja vaikka kolmeen eri ateriaan.
1) itse aterian kastike: punaviinikastike, aivan totaalisen loistava! Se oli huomattavasti parempaa kuin oma punaviinikastikkeeni ja väitän ettei omanikaan niin huono ole; mutta siis punaviininmaku ei ollut mitenkään vahva, mutta kastikkeen maku kokonaisuutena oli loistava, mutta ei mitenkään yli vahva, todella hienostunut ja samoin kastikekin oli mukavan kevyttä rakenteeltaan, toisin kuin usein on saanut punkkukastikkeen turhan "pullat uunissa" -versiona
2) valkosipulit! En ole ikinä syönyt näin hyviä valkosipulin kynsiä! Se on paljon sanottu, kun olen viimeisen kolmen vuoden aikan paistanut, grillannut, pistänyt uunissa, marinoinut, pilkkonut ja nyt jopa aloittanut kasvattamaan valkosipulia. Siis valkosipuli vaan on niin loistava kasvis. Olen jo kirjoittanut siitä yhden blogi-kirjoituksen, mutta en ole ehtinyt finalisoimaan sitä, kun jäi faktat kaivamatta. U just got to love that garlic!!! ;) Takaisin näihin yksilöihin - siis kokille ei ilmeisesti ollut riittänyt, että oli paistanut ne valkosipulinkynnet aivan täydellisesti (juuri oikea pehmeys ja makeus). Tämän lisäksi kokki oli vielä saanut niihin jonkun lisämaun. Tai voiko olla että se lisämaku tuli jostain muusta siinä lautasella - enpä uskalla sanoa varmaksi, mutta ihan sama mistä se lisämaku  tuli - se oli niin loistavaa, että säästin yhden kynnen aterian viimeiseksi suupalaksi. Siis kyseinen kokki pitäisi yllättää baklava päässä Naantalin yössä ja kuulustella miten hän on ne valkosipulit paistanut! Paljasta! Paljasta!
3) Liha: Lampaan palaset oli hyvän kokoiset vartaassa. Toki niitä olisi syönyt enemmänkin, mutta (ainakin nykyisellään) koin tämän riittäväksi määräksi. Liha oli hyvin paistettua, ei ehkä ihan niin paistettua kuin olisin medikalta odottanut, mutta oli kyllä hyvää, joten ei pysty antamaan oikeasti negatiivista siitäkään. Ja arvostin sitä että lampaanpalaset oli maustettu. Toki lampaanlihan on hyvää jo itsessään ja arvostan kyllä sitä sellaisenaankin, mutta toisaalta pidän siitä että kokki luottaa omiin maustamiskykyihinsä ja oikeasti maustaa sen lihan kuitenkin kunnolla - pelkäämättä asiakkaan paheksuvan sitä. Juuri näin!
4) Lautasella oli myös: kivasti paistettuja kesäkurpitsan siivuja, porkkana- ja lanttu(?)pyreetä. Kuin olikin kokki saanut kesäkurpitsankin siivuihin noin osuvat mausteet.
Siis hyvänen aika, pitäkää nyt Trappi tästä kokista kiinni! Lähettäkää auto sille joka aamu hakemaan se töihin ja antakaa palkankorotus! En olisi ikinä uskonut suitsuttavani Suomessa ravintola-annosta tällä tavoin.

  Mariannen annos oli myös erittäin hyvä. Maistoin hieman kastiketta ja pippuripihviin kuuluva kastike oli erittäin hyvin tehty. Kastikkeen keskellä oli toinen kastike, joka muistutti punkkukastiketta, tai pippurikastike ilman kermaa. Ehkä siis ulkopuolella varsinainen kermainen pippuripihvin kastike ja keskellä toinen kastike, joka myös oli hyvää. Tälläi se kuuluu tehdä! Tätä niinku haetaan! Jotain hyvin perustavaa laatua olevaa annosta, mutta siinä on kuitenkin oma - erittäin hyvin toteutettu - twistinsä! Perunakroketit olivat myös hyviä, pakkohan nyt oli maistaa pari sellaistakin - maksajan oikeudella. ;)


Tulos

Trappi veti nyt todella komiat täydet pihvit! 3 pistettä Trapille.
1 loistavasta lammasvarras-ateriasta, 1 upeista makuelämyksistä ja vielä 1 hyvästä asiakaspalvelusta.
Todellinen kasvojen kohotus.

2 kommenttia:

  1. Sinulle on haaste blogissani:
    http://ihankahvilla.blogspot.fi/2014/04/haaste.html

    VastaaPoista
  2. Olisit kysynyt siltä kokilta, miten ne valkosipulinkynnet oli paistettu, elikkä lähettänyt tarjoilijan kysymään, niin olisimme mekin viisastuneet! Monesti ne paljastavat salaisuutensa ihan mielellään. Tai ainakin osan.

    VastaaPoista