Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruoka. Näytä kaikki tekstit

maanantai 15. syyskuuta 2014

Burger King - Avajaiset

Vaimoni kaverin kautta meidät kutsuttiin Turun Burger Kingin avajaisiin (vai oliko kyseessä vain työntekijöiden koulutustilaisuus?). Valitettavasti vaimoni ei päässyt osallistumaan, mutta päästiin sitten kaverini kanssa vetämään purilaisia äijämeiningillä.

Oltiin paikan päällä etuajassa, joten kierrettiin vähän Hansan Kultataloa ennen entryä ja olihan ovelle sitten jo kertynyt jonoa. Kello oli vasta 17:04 ja porukkaa oli miltei tupa täynnä jo tuohon aikaan, vaikka kyseessä oli kutsutilaisuus. No voiko muuta odottaa kun jakaa Suomalaisille ilmaisia purilaisia? ;)

Kun päästiin tiskille, alkoi keittiöllä olemaan hieman tuskaa asiakkaiden tilauksien toteuttamisen kanssa. Ennen tätä homma oli näyttänyt toimivan aika sukkelaan, meitä edeltäneelle porukalle. Populaa tiskin takana oli ainakin riittävästi. Nuoria työntekijöitä oli kuin sieniä syksyisessä metsässä. Suhteellisen hyvin homma näytti kuitenkin toimivan. Erityisesti silmään pisti, että kaikki työntekijät olivat erittäin positiivisia ja hymy ei hyytynyt, vaikka vähän tilausmäärä rupes tekemään hässäkkää. Yleensähän Suomessa huomaa aika pian tiskiltä, että onko keittiössä kaikki ok. Hieman jonossa ehkä kutsumetodi sukkas ("Täällä on vapaa kassa" jäi muutamilta kuulematta ja sinne meni joku joka ei olisi ollut vuorossa). Olin ajatellut hiukan testata tiskin tietämystä ja siinä tuotetaulua tuijottaessa rupesinkin arpomaan, mikä ero on Crispy Chickenillä ja Tender Crisp Chickenillä.
Tein tilaukseni ja kysyin tätä. Kassalla ollut henkilö ei tähän osannut vastata, mutta osoitti kysymyksen vanhemmalle henkilölle (toimenkuva ei selvinnyt), joka sitten osasikin vastata kysymykseen. Tenderissä oli makeampi maku ja toisessa niistä (kait se oli tuo Crispy Chicken) oli käytetty muroja tekemään pihvistä vielä enemmän "Crispy".

Tilaukseni oli 2 purilaista, 1 whopper ateriana ja 1 steakhouse, sekä 4:n palan chili snack ja yksi donitsi jälkkäriksi. Burgerin kohdalla kysyttiin, että otanko sen tuplana tai triplana, niin pakko oli jättää väliin ja tyytyä normaaliin yhden pihvin versioon, koska muuten olis voinut tehdä tiukkaa jaksaa kaksi purilaista putkeen. Ei enään ole ihan samaa ruuan mättäämis voimaa kuin pentuna, kun saattoi Porin Jazzeilla vetää neljä hodaria putkeen ja jäi vielä nälkä.
Seurassani ollut Sami otti Steakhousen ja

1. Whopper. Taittui helposti ja onhan se tämän purilaisketjun ykköstuote. Whopperistaan Burger King tunnetaan. Täytyy kuitenkin sanoa, ettei ehkä ollut ihan omaan makumaailmaani niin sopiva, kuin odotin. Siis ihan hyväähän se oli ja varmasti monet tykkää. Käykää siis itse testaamassa, oletteko Whopper-ihmisiä vai ette, varmasti moni on.
2. Steakhouse. Oli hyvä. Pidin BBQ-kastikkeen mausta  ja se teki burgeriin ehdottomasti tärkeän lisän. Ehkä myös vähempi määrä kasviksia purilaisessa sopi omaan paletteen paremmin kuin Whopperin sisällössä. Mukana ollut Sami myös kehui tätä "hyväksi purilaiseksi".
Voin myös sanoa, että itselle olisi kyllä riittänyt yksikin hampurilainen, varsinkin jos sen ottaa tuplana (siis kahdella pihvillä).
3. Chili snacksit. Olivat tosiaan hyviä. Ei liian tulisia, mutta maistuivat kuitenkin. En huomannut katsoa näiden hintaa, joten en pysty sanomaan hinta/laatu-suhteesta, mutta ainakin mausta pidin. 4 snacksin setti ei toki ole mikään iso, mutta siellä oli saatavissa isompikin setti.
4. Juomat. Oli hyvää ja erittäin hieno ominaisuus on tämä jenkkilästä tuttu Refill mahdollisuus. Elikkä voit käydä tankkaamassa mukiin lisää juotavaa automaatista, jos eka muki ei riitä. Tähän tykästyin jo 2007-2008 tehdyillä Jenkkilän matkoilla ja se oli yleisesti käytössä muissakin ravintoloissa, kuin vain pikaruokamestoissa.
5. Ranskikset. Olivat ihan hyviä. Itse käytän ketsuppia ranskisten kanssa, joten sitä olisi saanut olla itsehaettavissa, mutta saihan sitä ihan sukkelaan tiskiltäkin haettua. Olisi pitänyt huomata pyytää sitä tilauksen yhteydessä. Voi olla että tiskillä tarjoillut henkilö ei huomannut tarjota sitä, kun meidän kohdalla oli jo sitä hässäkkää. Ranskalaiset olivat huomattavasti isompina siivuina, kuin mitä esim. Hesellä ja Mäkkärillä. Vaikea sanoa kumpi on mielestäni oikea tie, mutta saattaa jopa olla että tämä olisi parempi.

Ravintolassa törmäsin häissämme juuri olleeseen Jenniin, joka kertoi ottaneensa kotiin burger setin viemisiksi miehelleen. No pitihän tästä vihjeestä ottaa vaarin ja vein tilaamani donitsin, sekä tiskiltä hakemani suklaamuffinsin kotiin viemisiksi. Mukanani ollut Sami kehui tuota suklaamuffinssia, jonka hän oli valinnut jälkiruuakseen, joten siksi kehujen pohjalta valitsin juuri sen kotiin viemisiksi. Kotona oli erittäin hyvä vastaanotto, kun kerran muisti viedä makeat mukana. ;)
Suosittelen tätä kaikille tuoreille aviomiehille ja sellaisiksi pyrkiville.

Ehdoton suositukseni olisi, että Burger Kingin tulisi avata omat Suomen sivut mahdollisimman pian. Eroja esim. menussa Jenkkilän tarjontaan näyttäisi olevan ja itsekin olisi kiinnostanut tutustua nimenomaan Suomen Burger Kingin sivuihin.



Kiitokset Turun Burger Kingille!
Meille ainakin jäi hyvä maku tästä kokemuksesta.

Sami

lauantai 10. toukokuuta 2014

Kaskis - Uutta Turussa

Kaskis on uusi laaturavintola Turussa. Saimme ajatuksen käydä päivälliseksi testaamassa tämän uuden ravintolailmestyksen Turussa.

Ravintola
Paikka on ravintolalle varsin hyvä. Kaskenahde, kalaravintola joka paikalla oli ennen, oli varsin hyvä omassa genressään. Kaskiksella olettaisin kuitenkin olevan hieman erillainen kohderyhmä ja uskoisin sen kohderyhmän olevan valmis menemään tämän alueen ravintolaan muuallekin, kuin ydinkeskustaan mäkien sisälle. Toisaalta eihän tämäkään ole kuin mäen päällä, joka on melkein sama kuin "in".
Oli mielenkiintoista nähdä tällainen sisustus. Itse en löytänyt oikeanlaista määritelmää (joku sisustuksia paremmin ymmärtävä varmasti kauhistuu siitä), mutta ympäristö selvästi toimi. Ei välttämättä olisi oma valintani, mutta näin käyttäjän näkökulmasta en missään nimessä vastusta. Seinissä oli vanerilevyä, tuoleina oli 70-luvun puutuoleja, lamput olivat (toisen puoliskoni mielestä) deko-henkisiä ja molemmat oltiin samaa mieltä siitä, että ne olivat hyvin selkeälinjaisia. Pöytävaraus kannattaa ehdottomasti tehdä, kun pöytiä on kuitenkin sen verran vähän.
Istumapaikkoja on vähän. Henkilökuntaa oli ainakin tänä lauantaina hyvin paikalla, moneen muuhun ravintolaan nähden varsin paljon. Arvioimme että keittiössä kaksi tai kolme, tarjoilemassa arviolta kolme henkilöä. Jos paikassa olisi arvioinut olevan 35 istumapaikkaa, niin henkilökuntaa olisi ollut 1 per 6 asiakasta. Aika kova luku. Asiakaspalvelu oli kaikinkin puolin hyvin toimivaa.

Ruoka
Menu oli harvinaisen pieni. Ruokia taisi olla 3 alkupalaa, 4 pääruokaa ja 2 jälkiruokaa.
Ruuan esille pano oli loistavaa! Harvassa ravintolassa tulee annoksen viimeistely pöytiin, elikkä aterioiden saavuttua pöytään, kokki tuli vielä kaatamaan kastikkeen ja kuvasi meille annoksen sisällön. Onhan sekin jo itsessään vähän harvinaisempaa, että kokki näkyy salin puolella, saati että viimeistelee annoksen pöydässä.
Saimme alkuun keittiön terveiset, joissa snapsilasiin oli laitettu vaalean vihreä juoma viinirypäleistä, jalopenoista ja inkivääristä. Varmasti se sisälsi vielä jotain muutakin jota en muista, mutta erittäin hyvä ja raikas oli. On niin harmi, ettei näitä saa monistakaan ravintoloista, koska nämä kuitenkaan eivät aiheuta ravintolalle kovinkaan suuria kustannuksia, mutta tekevät tehtävänsä erittäin hyvin.
Itse ruuasta sanoisin, että oli erittäin hyvää ja hienostunutta. Ehdottomasti hintansa arvoista. On toki vähän väärin kirjoittaa tällaisesta paikasta ja arvostella ruokaa, joka on selvästi tarkoitettu otettavaksi koko menuuna, vaikka itse poikkesimme kuviosta ja otimme vain pääruuat. Meille ei nyt tähän keikkaan oikein sopinut koko menu, mutta ainakin pääruokien perusteella se olisi kannattanut.


Nautein itse karitsaa ja kauniimpi puoliskoni otti siikaa.
Ateriassani oli polenttaa, karitsan lihaa, vihreitä papuja, pienempiä papuja, linssejä, sekä pari kukkaa. Kahdesta aterian komponentin mausta annan mahtipisteet, karitsa oli maultaan aivan hekumallista ja polentta oli todella maukasta. Ehdottomasti parasta polenttaa mitä olen maistanut. Näin jälkikäteen kuvaisin sanoilla mukavan makea ja pehmeä. Harvemmin välitän kukista ateriassa, mutta ne olivat kyllä kiva osa aterian esillepanoa ja loivat eentisestään panostuksen meininkiä.


Siika oli myös hyvin kaunis annos. Mukavat makuvivahteet olivat siinäkin hyvin saatu esille, vaikka ateria ei vaikuttanut liian maustetulta. Ateriassa oli paistettua siikaa, kevätsipulia, varhaisperunaa ja hyvin maistuvalta vaikuttava kastike.

Itselleni tällä hetkellä koko menuun fiininpään nauttimiseen kävisi hyvin joko tämä Kaskis tai Pinella.


Tulos
1 pihvi annoksen viimeistelystä pöydässä by chef himself ja toinen pihvi hienoista mauista aterioissamme.
Voisin antaa kolmannenkin pihvin yleisesti hyvästä asiakaspalvelusta, mutta valitettavasti menun koko rajoittaa lopputulosta sen verran, että tämän ekan keikan pohjalta on pakko vielä jättää tähän.
Annan Kaskikselle 2 pihviä.

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Trappi - Naantalin rannassa

Trappi aka KalaTrappi oli tänään lauantain lounaskohteena.

 
Oltiin ajateltu mennä Merisaliin, jossa ollaan käyty monet vuodet pitkin kesää. Päätettiin sittenkin vaihtaa kohde Trappiin, koska käydään siellä harvemmin. Olin itseasiassa nähnyt unta lampaan syömisestä (nälkäinen?, aliravittu?) ja sitä kun ei saa Merisalin buffetista, niin mentiin katsomaan Trapin lista oven ulkopuolelta. Sieltä löyty heti lammasta, jopa kaksikin eri lammasateriaa, joten olin myyty. Ei kun sisään vaan!

Ravintola
Ravintola on hieman sokkeloinen. Monet syövät kesäaikaan rannalla, jossa piha on täynnä pöytiä ja varpuset liitelee, sekä ihmiset rulluttaa pitkin laituria Muumien ja Merisalin suunnalta takaisin kohti Naantalin keskustaa. Kaikki eivät välttämättä ole edes käyneet sisällä, jos käyvät harvemmin Naantalissa.
Sisustus toi mieleeni isoisäni ja isoäitin talon Pernossa, jossa oli myös seinällä jotain puujäljitelmää, tai sen tyyppistä. Simpukoita ja pienoispurjeveneitä näkyi seinän lasivitriinissä. Sopivat kuvaan. Ehkä hieman turhan paljon oli tavaraa joissakin seinissä, mutta ei mitenkään hillittömän tyylittömästi kuitenkaan (vertaa esimm. Raision keskustan Victory kebab-pizzerian sisustukseen).
Pidimme asiakaspalvelua hyvänä. Tarjoilija joka keräsi astiat pöydästämme, myös pelasi hyvin. Kun totesin että oli niin hyvät valkosipulit, että katkerana pitää todeta niiden olevan parempia kuin itse tekemäni, tarjoilija totesi "ai että itsekin teet näitä, meillä saattaisi olla kesätyöntekijän paikka tiedossa". ;) Muutenkin sujuvaa palvelua ja annokset tulivat oikeaan aikaan.


Ruoka
Ravintola on tunnettu kalaruuistaan. Tunnetaanhan ravintola Kala-Trapin nimellä. Emme nyt kuitenkaan kumpikaan kokeneet kalaa lautasellemme.
Otin unessakin unelmoimaani lammasta ja toinen puolisko otti pippuripppihvin. Tämä oli todella harvinaista, että molemmat otimme lihaa ja vielä astetta hinnakkammassa paikassa.

Alkupalaan hyökättiin salaattipöydässä, joka kuuluu lämpimien ruokien hintaan. Salaattipöydän päällä oli oliiveja (täytettyjä vihreitä ja muistaakseni ei täyettyjä mustia) ja leipiä. Leipäsetissä oli jotain juustoleipää ja varsin perus valkoista patonkia, molemmat valmiiksi leikatuissa siivuissa.
Vasemmalla reunalla oli kastikkeessa muutamia salaattiaineksia, olisko ollut paprikansiivuja, herkkusienen palasia, pikkusuolakurkkuja ja jotain sellaista, kaikki ilmeisesti marinoituja tai ainakin kastikkeessa. Salaatteja oli jotain 4 erillaista kulhoa, joten probably kaikki löytää jotain otettavaa. Oikealla laidalla oli voideltavaa leiville, jotain tuorejuustoa, jotain muuta ja ehkä pestokastikkeen tapaista. Salaattikastikkeita taisi olla paria kappaletta.

Kaikin puolin alkusalaatista sai tosi maukkaan ja mukavan alkupalasetin. Tämä oli tosi hyvä aloitus ateriallemme.
Oh boy, oh boy, oh boy!!! Kun vaan tietäsitte!!! Oli niin kuninkaallista makua lautasella, että todellakin yllätyin. Usein kuitenkin lammasruuassa luotetaan lihan omaan hyvään makuun, mutta nyt oli kokki todellakin tehnyt meikäläisen makuisen annoksen. jouduin jopa kahdesta asiasta myöntämään, että kokki teki ne paremmin kuin itse teen (enkä tarkoita tätä ylimielisesti, vaikka se siltä kuulostaakin ;). Siis oli todella huippuhyvää!!! Hehkutinko jo tarpeeksi? Ei kun pistetään vielä kerran - OLI AIVAN USKOMATTOMAN HYVÄÄ!!!!


Annoksessa oli makuja vaikka kolmeen eri ateriaan.
1) itse aterian kastike: punaviinikastike, aivan totaalisen loistava! Se oli huomattavasti parempaa kuin oma punaviinikastikkeeni ja väitän ettei omanikaan niin huono ole; mutta siis punaviininmaku ei ollut mitenkään vahva, mutta kastikkeen maku kokonaisuutena oli loistava, mutta ei mitenkään yli vahva, todella hienostunut ja samoin kastikekin oli mukavan kevyttä rakenteeltaan, toisin kuin usein on saanut punkkukastikkeen turhan "pullat uunissa" -versiona
2) valkosipulit! En ole ikinä syönyt näin hyviä valkosipulin kynsiä! Se on paljon sanottu, kun olen viimeisen kolmen vuoden aikan paistanut, grillannut, pistänyt uunissa, marinoinut, pilkkonut ja nyt jopa aloittanut kasvattamaan valkosipulia. Siis valkosipuli vaan on niin loistava kasvis. Olen jo kirjoittanut siitä yhden blogi-kirjoituksen, mutta en ole ehtinyt finalisoimaan sitä, kun jäi faktat kaivamatta. U just got to love that garlic!!! ;) Takaisin näihin yksilöihin - siis kokille ei ilmeisesti ollut riittänyt, että oli paistanut ne valkosipulinkynnet aivan täydellisesti (juuri oikea pehmeys ja makeus). Tämän lisäksi kokki oli vielä saanut niihin jonkun lisämaun. Tai voiko olla että se lisämaku tuli jostain muusta siinä lautasella - enpä uskalla sanoa varmaksi, mutta ihan sama mistä se lisämaku  tuli - se oli niin loistavaa, että säästin yhden kynnen aterian viimeiseksi suupalaksi. Siis kyseinen kokki pitäisi yllättää baklava päässä Naantalin yössä ja kuulustella miten hän on ne valkosipulit paistanut! Paljasta! Paljasta!
3) Liha: Lampaan palaset oli hyvän kokoiset vartaassa. Toki niitä olisi syönyt enemmänkin, mutta (ainakin nykyisellään) koin tämän riittäväksi määräksi. Liha oli hyvin paistettua, ei ehkä ihan niin paistettua kuin olisin medikalta odottanut, mutta oli kyllä hyvää, joten ei pysty antamaan oikeasti negatiivista siitäkään. Ja arvostin sitä että lampaanpalaset oli maustettu. Toki lampaanlihan on hyvää jo itsessään ja arvostan kyllä sitä sellaisenaankin, mutta toisaalta pidän siitä että kokki luottaa omiin maustamiskykyihinsä ja oikeasti maustaa sen lihan kuitenkin kunnolla - pelkäämättä asiakkaan paheksuvan sitä. Juuri näin!
4) Lautasella oli myös: kivasti paistettuja kesäkurpitsan siivuja, porkkana- ja lanttu(?)pyreetä. Kuin olikin kokki saanut kesäkurpitsankin siivuihin noin osuvat mausteet.
Siis hyvänen aika, pitäkää nyt Trappi tästä kokista kiinni! Lähettäkää auto sille joka aamu hakemaan se töihin ja antakaa palkankorotus! En olisi ikinä uskonut suitsuttavani Suomessa ravintola-annosta tällä tavoin.

  Mariannen annos oli myös erittäin hyvä. Maistoin hieman kastiketta ja pippuripihviin kuuluva kastike oli erittäin hyvin tehty. Kastikkeen keskellä oli toinen kastike, joka muistutti punkkukastiketta, tai pippurikastike ilman kermaa. Ehkä siis ulkopuolella varsinainen kermainen pippuripihvin kastike ja keskellä toinen kastike, joka myös oli hyvää. Tälläi se kuuluu tehdä! Tätä niinku haetaan! Jotain hyvin perustavaa laatua olevaa annosta, mutta siinä on kuitenkin oma - erittäin hyvin toteutettu - twistinsä! Perunakroketit olivat myös hyviä, pakkohan nyt oli maistaa pari sellaistakin - maksajan oikeudella. ;)


Tulos

Trappi veti nyt todella komiat täydet pihvit! 3 pistettä Trapille.
1 loistavasta lammasvarras-ateriasta, 1 upeista makuelämyksistä ja vielä 1 hyvästä asiakaspalvelusta.
Todellinen kasvojen kohotus.

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Cantina Azteca

Lauantain (8.3.2014) päivällinen meni Aztecan merkeissä. Alkuajoista mielestäni paljon petrannut ravintola oli jostain syystä tänään meillä molemmillla mielessä.

Ravintola
Tästä todella paljon pisteitä! Tarjoilija kävi kysymässä, että onko Pepsi ok. Olimme aika yllättyneitä tästä ja tarjoilija selitti, että heillä oli juuri mennyt Pepsi loppuun, joten toisen puoliskon juoma saattaisi olla huonoa. Vaikka tän periaatteessa pitäisi olla ihan normaalia toimintaa,  niin sitä se ei todellakaan ole. Jotain reilu pari vuotta sitten syötiin aamupalaa Lone Starin vieressä, niiden aamupalapaikassa (mikä Brooklyn dinner se nyt oli). Marianne sai silloin huonoa Pepsiä ja vaikka se oli täysin selvää, silti se pölö tiskin takana ei vaihtanut juomaa uuteen. Rupes vielä kinaamaan asiasta. 

Ruoka

Puoliskoni annoksena oli foccacia kasvispihvillä.
Omana annoksenani oli karitsapata, jonka kanssa kvinoaa ja salaattia. Kastike oli erinomainen ja kartisakin itsessään oli aika suussa sulavaa. Kastikkeen pohjana oli käytetty Sol-olutta, mutta se jotenkin tuntui maistuvan enemmän kvinoassa, kuin kartisan kastikkeessa.

Tulos
Kyllä tästä kuviosta 2 pihviä saa.
Yhden pihvin hyvistä ja onnistuneista aterioista, sekä toisen pihvin hyvästä asiakaspalvelusta.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Svarte Rudolfin lauantai buffet

Päätettiin tänään mennä lounaalle Svarteen (http://www.svarterudolf.fi/). Ollaan käyty siellä aina välillä, ehkä noin 4 - 5 kertaa vuodessa. Ollaan joskus osuttu tähän lauantai buffeettin aiemminkin ja ollaan tykätty siitä. Mutta ei ole mitenkään käynyt selväksi että milloin sitä sieltä saa ja milloin ei. Nyt siellä sattumalta oli buffet, johon tietenkin tartuttiin heti.


Ravintola
Svarte on ravintolana erittäin mukava. Ravintolalaivat on tietenkin hieman ahtaampia kuin normi ravintolat, mutta se sopii kuvaan. Asiakaspalvelu on yleensä ollut ihan ok, joskin jonkin verran vaihtelevaa. Toisinaan erittäin mielyttävää ja joskus taas hyvin jäykkää. Välillä on tullut sellainen kuva, että henkilöstön hallinto vaikuttaisi tähän, Kun ylempien kuri ei ole vienyt tarjoilijoiden mieltä alakanttiin, on saanut ihan hyvää palvelua, mutta joskus palvelu on ollut hyvin jäykkää ja se on vaikuttanut siltä, että takana olisi joku kahakka esimiehen kanssa, tai vstaavaa. Faktoja tässä ei esitetä, ei edes niin sivistynyttä arvausta, pikemminkin vahvoja olettamuksia. Your Milage May Vary...

Ruoka
Puhun nyt lähinnä tästä buffetista, joka oli mielestäni jopa parempi, kuin aiempi buffet jonka olemme täällä nauttineet. Vaikka siitä jäi hyvä maku suuhun, niin tämä oil todellinen success. Maistoin kaikkia muita buffetissa olleita ruokia, paitsi papuperunasalaattia, paahdettua sipulia (en keksinyt minkä kanssa se olisi sopinut) ja leipiä (syön harvemmin lounaalla leipiä).
Mitä siis tuli syötyä? Härkäsiivuja punaviinikastikkeessa, Härkäkastike, Turskagratiinia, kasvishöystöä, broileria sienikastikkeessa, silliä, sinappisilliä, jotain silliä, silakkarullia, viinirypäleet ja hedelmäsiivut, brie-juustoa, salaattia, graavilohirullat, paistettua lohta, porkkanakaalisalaatti, rosollia, punasipuli-tomaattia, puolikkaita kananmunia.
No joo, eihän jälkiruokia voi unohtaa, mutta niistä en kyllä syönyt kuin lettuja marjojen kanssa ja yhden keksin teen kera. Jäi syömättä sulkaavaahtoa, jotain kiisseliä, ja ehkä jotain mitä en muista.
Ei ihme että on alkanut paino nousemaan sen jälkeen alkoi taas käymään enemmän salilla. Ton kolmen täyden lautasellisen jälkeen ei enään ollu nälkä. Ku jouluksi sain laihdutettua sen 20 kiloa, niin oli aika ylläri että tässä vaiheessa mahaan vielä meni tollanen määrä tavaraa. Alkohan se toki jälkiruokien kohdalla tekemään tiukkaa.

Täytyy vielä erikseen mainita tuo härkäkastike, joka oli mielestäni aivan loistava. Todella maukas, hillosipuit eivät itsessään kauheasti vaikuttaneet maukkailta, mutta olivat varmaan tehneet kastikkeeseen oman makunsa jo. Muutenkin liha oli erittäin hyvää ja kastike siis kerrassaan loistavaa. Kovana kastikemiehenä harvemmin sanon näin, mutta tuosta voin sanoa, että kunpa itsekin tekisin tuollaisen kastikkeen joskus. Pisteet kokille tästä.

Buffetti maksoi 19,80 per henkilö, eikä se näin laadukkaasta buffetista ollut mikään kova kustannus. Paljoakaan siinä ei ole nostovaraa, mutta tällaisenaan hyvin toimiva. Mennään varmaan toistekin.

Tulos

Svarte soutaa buffetillaan 3 pihviä.
Loistavat ruuat buffetissa saavat yleisesti 1 pihvin, hyvä jälkiruoka setti saa 1 pihvin ja erityisen loistava härkäkastike tekee vielä viimeisen 1 pihvin, jolloin koko pihvisetti tulee täyteen! Onnittelut Svartelle onnistuneesta buffetista!

perjantai 28. helmikuuta 2014

Pho Ngon - Vietnamilaista Turun Forumissa

Ravintola
Paikka vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta, eikä ole mitenkään tyylitelty. Tulee paljon mieleen peruskiinalaiset ravintolat. Oli kuitenkin hyvä huomata kun kokki kävi siivoamassa pöytää hyvin ja selvästi hoitaa hommansa. Noh, ehkä tuo pöytien siivous olisi ollut enemmän kassan takana olleen rouvan homma, kuin kokin. Muita asiakkaita ei enään nyt täällä olekaan - kun olen jo ateriani syöksenyt mahalaukkuuni.
Asiakaspalvelu on hyvää ja iloista. Siitä jäi positiivinen olo.

Kokki korjasi ateriani pois ja suostui kuvattavaksi. ;)

Ruoka

No huh, huomaa kyllä etten oo käyny aasiassa vähään aikaan. Otin aterian medium tulisena ja riittävästi on potkua.  Xao Lan -kana oli aterian nimi (kirjoitusvirheet sallitaakoon, kun yritin kirjoittaa sitä tähän kassanaisen Vietnamilaisesta lausunnosta).


Kyllä selvästi tykkään tästä ateriasta, kasvispuolta olis ehkä odottanut olevan enemmän. mutta kana oli hyvin valmistettu, ei lainkaan kuivaa ja kastikekin oli hyvää. Ateriasta oli kylliksi syötävää, varsinkin näin painonpudotusta jatkavalle. Aterioimispaikkana tätä ei voi kehua liian tyylikkääksi, tai muutenkaan liian hienostuneeksi, joten himpun verran voisi hinta olla alempi. 14 euron hinta on pitkälti sama kuin ateriat Maneeratissa, ja samaan laatuun on vielä matkaa. Erityisesti juuri tuolla hienostuneisuuden puolella.

Tulos

 Tulokseksi voi antaa 1 pihvin. Se tulee selkeästi hyvästä ruuasta.





torstai 20. helmikuuta 2014

Cafe Fontana

Fontana on pitkälti kaikille Turkulaisille tuttu kahvila. Ei tietenkään sovi kaikille, mutta on varsin hyvin Turun katukuvassa, keskeisellä paikalla, vaikuttanut kahvila.
Koska toimistoni oli tämän kahvilan kanssa samassa risteyksessä vajaan 10 vuotta, voitte arvata että paikka on tullut väkisinkin tutuksi.

Ravintola
Tyyliltään hyvin klassinen paikka. Lounasaikaan täällä on käynyt monen näköistä heppua lähialueen yrityksistä. Lounasajan ulkopuolella kahvilassa käy "paremman puolen" edustajia.
Kerran meinasin pistää paikan boikottiin, kun jonossa edelläni jonottanut hienostorouva tokaisi kaverilleen, miten focaccia kuuluu lausua. Grrrr!!!'
Asiakaspalvelu on viime vuosina (about pari viime vuotta) parantunut selvästi. Vaikuttaa siltä että asiakaspalveluhenkilöt ovat tulleet hieman lähemmäs tavallista ihmistä ja samalla on havaittavissa jään sulamista. Toki olen jo aikoinaan saanut ihan hyvääkin palvelua täällä, kun olen möllöttänyt pöydässä pitkiäkin aikoja konetta naputtaen ja toistuvasti käynyt tiskillä hakemassa uutta internet lipuketta.
Itse en ole kauheasti digannut tuosta uudesta suunnasta, jossa siellä soi diskomusaa ja viikonloppuiltaisin lienee jotain biletysmeininkiä. Mutta toisaalta, eihän se ole mun asia, eikä sinäänsä häiritse mua mitenkään, joten no reason to complain.

Ruoka
Omasta mielestämme Fontanan hitit ovat olleet aamupalabuffet sekä Club Sandwich.
Se on ollut suuri harmi, että nuo lauantain aamupalabuffetit ja -ateriat ovat jääneet taakse, eikä niitä enään ole. Pidimme niistä paljon ja luulisin, että mekin tuotiin ihan hyvin kassaan liikevaihtoa, kun maksettiin jotain 34 euroa yhteensä (voin muistaa väärinkin), eikä kuitenkaan syöty setistä mitään julmettuja määriä. Toki kannattavuuteen vaikuttaa muutkin asiat, kuin vain asiakkaiden buffetista syömän ruuan määrä.
Fontanan sandwichit ovat yleisestikin ottaen hyviä, mutta tuo Club Sandwich on kyllä ehdoton suosikki. Hyvää leipää, pekonia, kananmunaa ja kanafileetä. Ei voi mennä pahasti pieleen! Ollaan joskus käyty hakemassa tällainen puoliksi ja syöty se aamupalaksi siellä. Tosin Fontana taitaa aueta vasta 11, joten aamupala jää tällöin vähän myöhään.

Tulos
Kyllä Fontana ansaitsee 2 pihviä.
1 pihvi pitkään tarjolla olleesta hyvästä Club Sandwichistä ja toisen asiakaspalvelussa tapahtuneesta kehityksestä.

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Manhattan Steak House - Helsingin Forumissa

Tulin tänne, kun olin tsiikaillut Motivukselta saamaani CityShoppari kirjaa ja löysin sieltä tämän helpoksi kohteeksi, jonne sukeltaa pihviä testaamaan, näin kesken työmatkan. Muistan aikoinaan nähneeni Manhattan Steakhousen Forumissa, mutta siitä on jo aikaa kun silloin asuin täällä, elikkä on varmaankin ollut  2003. Silloinkin muistaakseni testannut tätä, mutta ei ole kovinkaan vahvaa muistikuvaa mitä silloin olin mieltä.

Ravintola
Vaikuttaa lupaavalta. Pöytiä on aika mukavan paljon, tilat on väljät, mutta ikkunat on peitetty valkoisilla verhoilla. Väritys ravintolassa on musta-puna ja siihen tuo ripaus valkoista. Väriasetelma on kaikkialla, niin kuin kohtalaisen uudessa ravintolassa kuuluukin. Sijainti on tavallaan loistava, kun ollaan Helsingin ytimessä, Forum kauppakeskuksessa. Toisaalta harmi että tätä sai kuitenkin etsiä hieman. Ehkä selitykseksi käy, että on jo kauan sitten muuttanut pois tästä kaupungista).
CityShopparilla ruuasta saa -20%, joten se sopii erittäin hyvin. Silloin viitsii helpommin ottaa lounasaikaankin ala carte -annoksen.  Juomista tätä alennusta ei saa, eikä muistaakseni lounaasta. Alennus on kuitenkin jatkuva, joten sitä saa sitten hyödyntää aina kun haluaa tulla ruokituksi täällä. Ruoka olisi maksanut 17,90 e, mutta 20% alennuksella siitä lähti 3,58 e ja juoma maksoi 2,90 e, joten alennus teki ateriasta hyvin kilpailukykyisen hinnaltaan.
    Asiakaspalvelu oli hyvää. Pöllähdin tiskille kantamuksineni (läppärilaukku ja toinen laukku jossa on papereita ja tabletti) ja siellä oli heti kaksi neitoa vastassa. Toinen oli opettamassa toiselle kassakoneen käyttöä ja tästä huolimatta homma sujui hyvin. Se miten monimutkaiseksi se näpyttely meni, kun mulle tuli se shopparin alennus, maksoin osittain lounareilla ja osittain käteisellä, oli aika huikeeta nähdä miten nopeasti opetettava tämän (ainakin näytti omaksuvan). Itseltä olis menny hienoinen tovi ton hässäkän opetteluun. Samassa ajassa varmaan koodaisin jo koko POS-järjestelmän, kuin opettelisin käyttämään tota. Kiva että kassalla vielä pahoiteltiin sitä, että olin malttanut odottaa kun he opettivat tätä - eihän siinä mitään malttamista tarvittu, meni tosi hyvin - mutta pojot kotiin tästä anyways.

Ruoka
Tilasin 150g pippuripihvin naudan ulkofileestä, ison kokiksen ilman jäitä ja lohkoperunat. Ans kattoo millasta tulee...

Pippurikastike on hyvä. Se ei ole kovin pippurinen, mutta vähintäänkin oikeansuuntainen. Itse pidän vahvemmasta pippurin mausta, mutta tiedän että esim. toinen puoliskoni arvostaisi juuri tätä pippurin astetta. Kastiketta olisin kyllä kaivannut hieman enemmän. Lohkoperunat ovat ihan jees, mutta jos oltais oikeasti Manhattanilla, niin kuorillisia ja enemmän aidon lohkotun perunan makuisia tulisi.
    Salaattia ja kasviksia saisi olla hippasen enemmän. Oliivit olivat hyviä ja salaattikin on ihan hyvää ja aikahyvin pihvin kanssa sopivaa.
Sitten pääasiaan - itse pihviin - no on kyllä steak housen pihvi. Lihasta ja sen maustamisesta ei ole mitään nokan koputtamista. Jos joku tästä lihasta jotain naukuu, niin menkööt toiselle aidalle naukumaan. Vain paistamisessa olisin ehkä inasen kaivannut enemmän raa´an suuntaan. Mutta tämä menee halkomiseksi. Lihassa on oikea koostumus ja maustaminen juuri sellaista kuin tällaisesta steak housesta odottaisikin. Itseasiassa huomasin tekeväni sellaista mitä en yleensä ikinä tee, nimittäin söin perunoita enemmän kuin normaalisti, koska säästelin loistavaa lihaa, jotta siitä jää hyvä jälkimaku. Tästä kannattaa jo olla kokin ylpiä! Harvemmin grillimaisterikandidaatti arvostaa toisten lihoja näin.
Ruokaan kuului vielä kahvi/tee, joka oli erittäin tervetullutta, koska sain tulomatkalla puhelun, että pitää tehdä yksi työkuvio asiakkaalle mahdollisimman pian. Jään siis tänne ravintolaan naputtaan konetta sen verran että saan sen hoidettua ja siemailen sitä teetä siinä samalla. Why not?

Tulos

Manhattan Steakhouse ansaitsee ainakin 2 pihviä tästä suorituksesta.
1 pihvi tulee herkullisesta pihvistä - how convenient!
Toinen pihvi tulee muusta kokonaisuudesta, sanotaan vaikka että hyvästä atmosfääristä, asiakaspalveluineen.




Baan Thai, Turkulaiseen katukuvaan iskostunut Thaikkuravintola

Tässä on ravintola, joka tulee monelle Turkulaiselle ekana mieleen, kun puhutaan Thaikkuravintolasta.

Ravintola
Paikka ei ole mikään iso, vaan varsin timmi. Siellä tulee kuitenkin selvästi esille tietyt aitoudet, joita Thaimaassakin näkisi näissä ravintoloissa. Tärkeimpänä  Thaimaan kuninkaan kuva Baan Thain seinällä. Thaikkulassa näihin tottuu, mutta Suomessa siihen ei voi olla kiinnittämättä huomiota. Muuten, kuka Suomalainen laittaisi Ravintolansa seinälle Niinistön kuvan? Palvelusta täällä ei makseta, eihän se aina niin hienoa ole Thaimaassakaan. Mutta eipä siitä ole mitään negatiivistakaan jäänyt mieleen, lähinnä ihan ok. Sama koskee peruskinkkejäkin, sinne mennään edullisen ruuan perussa, ei hyvän asiakaspalvelun.

Ruoka
Ruoka on todella aidon oloista. Kun sitä eivät tee Suomalaiset Suomalaisille, vaan Thaimaalaiset kuten ovat sen jo kotonaan oppineet tekemään. Ruoka on mielestäni perus-Thaimaalaista ja edullisen hintaista. Joten siltä odottaa ja jossain määrin löytyykin samoja elementtejä, kuin mitä Thaimaassa samaa tilatessa. Tulisuus tuntuu ehkä jopa hieman enemmän, kun täällä sitä syödessä siihen ei ole niin tottunut, kun taas siellä paikan päällä "tulta" on tullut syötyä vaikka viikon verran, niin suu on alkanut tottumaan siihen jo jossain määrin.
Tilattiin poikkeuksellisesti molemmat sama ruoka, joka oli ihan ok. Unhotin jo aterian nimen, joten sitä ei pysty tässä nyt avaamaan. Riisi tarjoiltiin erillisessä kulhossa. Kanan suikaleet oli täysin valkoista ja voisi sanoa että tavallaan kuivaa, joten tekstuurista ei saanut mitään suurempia kiksejä. Liemi oli kuitenkin ihan kivaa, vaikka ei sekään mitään elämää suurempia wohoo -huutoja saanut aikaan, mutta toi kuitenkin makua ateriaan. Ateria ei ole mitenkään kaamean iso, mutta riittävä ja sopii isommalle karjulle laihdutukseenkin. Epäterveelliseksi tätä ateriaa ei voi kutsua, elikkä terveellisyys aspekti on kondiksessa, kuten Thaimaalaisissa aterioissa yleensäkin.

Tulos
Baan Thai saa yhden pihvin.
Se annetaan aterioiden ja tilan aitoudesta, sekä edullisuudesta. Yleisesti ottaen juuri mistään ei voi moittia, mutta ei ole kauheasti hurraatakaan.


sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Maneerat

Töissä kuulin myös tällaisesta uudesta Thai ravintolasta.
Nyt kun ei enään asuta keskustassa, näitä pääsee puksahtamaan ilmoille ilman että on ensimmäisten joukossa huomaamassa ja kokeilemassa. Pitääpä käydä käsityöläiskatu 1:ssä testaamassa.
No on kyllä yritetty käydä... 2 viikkoa sitten ajettiin Maneeratin eteen parkkiin ja käytiin kysymässä pöytää. Ei päästy kun oli kaikki pöydät varattuina koko päivän. Viime viikonloppuna yritettiin soittaa moneen otteeseeen kello 12:00 alkaen (jolloin ravintola aukeaa) ja kukaan ei vastannut. Kuitenkin kerran puhelin oli varattuna, vaikka meille ei vastattu. Alkoi tosissaan ottamaan  päähän toi, mutta mentiin silti ravintolan edustan kautta kun mentiin Turun keskustaan joka tapauksessa syömään. Ravintolan ovessa oli lappu, että ravintola on suljettuna tämän lauantain. Normaalisti olisin heivannut ravintolan vähintäänkin epäilyttävien listalle tässä kohtaa, mutta olen pitkään yrittänyt löytää sellaista Thaimaalaista ravintolaa, joka vastaisi odotuksiani ja toisi muistoja Thaimaan reissuista. Joten Maneerat sai vielä mahdollisuuden meiltä. Kun sitten eilen (8.2.2014) päästiin Maneeratiin joskus kahden aikoihin, oli paikka taas täynnä. Oltiin siinä tiskillä selvittämässä saisko pöytää, koska oltais haluttu nauttia lounas täällä. Ei löytynyt. Asiakaspalveluhenkilö tiskillä oli erittäin mukava, mutta varaukset ja pöytien vapautuminen oli aika hakusessa. Siinä oli olevinaan pari pöytää vapaana noin tunniksi, mutta sitten ne ei olleetkaan ja vähän tuli aito Thaimaalainen pöytävaraaminen mieleen tästä. Otettiin pöytä sitten iltakahdeksaan.

Ravintola
Hyvin pitkälti ravintola on jätetty samaan kuosiin kuin se oli edellisellä japanilaisravintolalla. Sopi ihan hyvin tähän käyttöön, mutta ei mitään krumeluureja eikä kikkailuja. Thaimaan kuninkaan kuva oli tiskin takana seinällä, tuomassa autenttisuutta. Ihan ok surroundings, vaikkei niistä nyt lisäpisteitä voi antaa. Paikan pieni koko on tavallaan hauska ja kiva juttu, mutta jos ravintolaan on näin vaikeaa päästä, niin selvästikään tarjonta ei vastaa kysyntää. Toki paikassa näytti käyvän aika paljon nuoria porukoita hakemassa take away -aterioita, joka varmaankin sopii kaupunkilaiselle nuorelle todella hyvin. Olisi sopinut minullekin kuin luoti otsaan, silloin kun asuimme keskustassa.
Tällä ravintolalla menee kyllä lujaa, jos ajattelee että kahdelta kaikki pöydät on pitkälti varattuja ilta kahdeksaan asti ja paikka (muistaakseni) meni kiinni joskus kymmenen aikoihin. En tiedä sitten miten lounaat ovat löytäneet asiakaskuntansa, mutta ainakin lauantait näyttää olevan totaalisen hektisiä.
Asiakaspalvelu on tosi mielyttävää ja aitoa. Toki tässä kohtaa hieman Thaimaalaisuuden aitous korostuu. Kun ei ole täysin hanskassa noi pöytävaraukset ja pöytien vapautuminen, meidän juomat unohdettiin tuoda ja jouduimme vaihtamaan pöytää, jotta kolmen hengen seurue pääsi meille varattuun pöytään ja me siirryimme kahden hengen pöytään. Tämä oli toki meille ok, mutta kaikki tämä aiheutti lisää paineita siihen, että ruuan on oltava todella loistavaa, jotta kokemuksesta tulee positiivinen. Itse olin kyllä Thaikkulan reissuilla tottunut näihin kuvioihin, mutta Suomessa tähän väkisin yllättyy.

Ruoka
Ensimmäisenä on pakko toitottaa alkupalojen loistavuutta! Otin satay-kanavartaat ja toinen puolisko otti kultaisetpussit. Siis olen niin paljon kaivannut tuollaista oikean paksuista, muhkean riittoisaa satay-kastiketta. En ole saanut sitä Suomessa vielä kertaakaan mistään ravintolasta aiemmin. Kun on joskus päätynyt ostamaan jostain Cittarin pakasteista niitä satay-kanavartaita, niin tietää miltä ne maistuvat kun eivät ole oikeita. Varsinkin kun tietää miltä niiden pitäisi maistua tai voisivat maistua. Kun puhutaan kastikkeen koostumuksesta, niin tässä ollaan todellakin ytimessäkin. Maku on myös hyvä, ei liian tulinen, mutta kuitenkin hieman lämpöä löytyy. Alkupalassa oli satay-kastikkeen ja kanavartaiden (3 kpl) lisäksi salaattia ja 2 leivän palaa. Oliko leivän palojen tarkoitus lieventää tulisuutta, vai mikä idea niissä oli, se jäi itseltäni hämyilyn peittoon, mutta itse käytin ne tuon ihanan kastikkeen lipomiseen suuhuni. Toki sillä tuli kastettua kanavartaatkin.
Nyt on kyllä pakko vielä ottaa aiheeksi nuo toisen puoliskon tilaamat kultaisetpussit. Näiden nimi voisi mielummin olla Kultaiset nyytit, kuulostaisi vähemmän perverssiltä. Mutta itse ruokana olivat todella hyvää, niissä oli kuulemma erittäin hyvä tekstuuri ja itsekin tykkäsin niiden pienestä tulisuudesta. Ehkä nyytit (3 kpl) kasviksia ei ole ihan mun juttu, mutta olivat kyllä maukkaan oloisia ja arvostin sitä työtä mitä niiden kasaamisen eteen oli tehty. Niiden mukana tuli (ilmeisesti) sweet chili -kastiketta, johon nyytit olisi voinut kastaa, jos haluaa lisää tulisuutta. Annoksessa oli siis nyytit, salaattia (balsamico-kastikkeella) ja chilisoossia.



Pääruaaksi otin jättikatkaravut valkosipulikastikkeessa ja toinen puolisko nautti Cashew broileri -aterian. Molemmat olivat hyviä. Ehkä kuitenkin koin pienen annoskateuden Cashew-pähkinöiden määrän ja hyvännäköisten kanan palojen takia. Ehkä hieman enemmän olisin odottanut makua molempiin ruokiin, mutta toki molemmat olivat hyviä ja ehdottomasti hintansa arvoisia. Olin itseasiassa erittäin täynnä, kun olin syönyt oman annokseni varsin pikavauhtia kovassa nälässä ja sen jälkeen vielä vaivihkaa imuttanut 3 kanan palaa toisen annoksesta. Nyt kun tässä on laihdutettu jo pidempään ja painoakin tiputettu jo yli 20 kg, niin tulee täyteen aika paljon nopeammin kuin ennen, mutta uskon että annokset olisivat riittäneet aiemminkin. Jälkiruokia ei enään jaksettu eikä itseasiassa ehdittykään ottamaan, niin jätetään niiden tutkiskelu toiseen kertaan.



Tulos
Maneerat thaikoo 2 pihviä.
1 pihvi loistavista alkupaloista ja 1 pihvi hyvästä asiakaspalvelusta.
Tässä on annettu asiakaspalvelusta pihvi, koska se oli ystävällistä ja hyvin inhimillistä, eikä nuo haasteet päästä syömään ole olleet sellaisia, että söisivät tätä asiakaspalvelun pihviä.
Potentiaalista on saada jopa 3 pihviä.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Enkeliravintola

Missä mennään nykyään, Enkeliravintola?
Sinut tunnettiin joskus myös nimellä 8 tuolia.
On monet kerrat pitänyt käydä kokeilemassa, millaista safkaa Enkeliravintolassa on nykyään. Ei vain ole tullut kokeiltua.
Marianne viisastutti minua tiedolla, että siellä on myös joskus ollut kahvila. Itse en muista sitä nähneeni.
Työkaverilta taas kuulin että paikka on vaihtanut omistajaa ja nykyään paikan menu on entistäkin pienempi.
Päätimme kuitenkin nyt lauantaina (1.2.2014) mennä testaamaan ja teimme sen lounaaksi keskellä päivää.

Ravintola
Tämä oli tosiaan aivan sama paikka kuin mitä muistin entisestään, tuolit olivat (hataran muistini mukaan) edelleen samoilla paikoilla.
Ravintolanahan tämä on varsin ihana. Taulut, maalatut tuolien selustat ja yleinen decor on hyvin omaperäistä ja sopii paikan luonteeseen.
Tällaisesta paikasta jo sinäänsä nauttii todella paljon, mutta toki ruuan on oltava samassa kuosissa.
Istumapaikkoja eri saleissa näytti olevan paljon, emme kiertäneet ravintolaa, joten näimme muutaman salin (olisko 3/4).
Erityinen suosikkini oli (ilmeisesti nuorille pariskunnille suunnatussa) pöydässä, johon tarjoilija meinasi meidätkin istuttaa, mutta kun totesin "taitaa olla sama pöytä kuin viimeksi" (ilman mitään negatiivista tarkoittamatta), niin hän ohjasi meidät kivasti seuraavaan saliin. Arvostin tätä elettä.
Muutenkin koko ruokailustamme tuli sellainen olo, että tarjoilija oli todella alansa ammattilainen (riittävän monenlaista tarjoilijaa nähneenä, voin sanoa että tämä oli yksi parhaista). Miksi näin? Koska tarjoilija hoiti yksin kaikki tarjoilut, emmekä nähneet muita tarjoilijoita. Pöytyiä oli kuitenkin ihan hyvä määrä ja useammassa salissa. Hän hoiti kaikki erittäin ammattimaisesti, eikä hänen toimissaan näkynyt mitään häslinkiä tai huonoja otteita/tapoja. Tosin hän ei huomannut esitellä meille ehkä heillä käytössä ollutta menukokonaisuutta (voi olla että sellainen oli, tämä jäi meille hämärän peittoon, koska sitä emme nähneet menulistassa, mutta olimme kuulevinamme sellaisen esittelystä naapuripöytään), josta olisimme olleet kiinnostuneet ja sillä menulla paikka olisi voinut saada meiltä yhden pihvin lisää tähän arvosteluun.

Ruoka
Ensimmäisenä asiana ehkä pitäisi sanoa ruuasta, että paikan yleiseen taiteelliseen / teatterimaiseen tyyliin nähden ruuat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja konstailemattomia. Yleisesti ottaen pidän näistä aterioista, mutta paikan ilmeeseen nähden niissä tulisi olla enemmän sitä taiteellisuutta ja teatterimaisuutta. Jos ihan suoraan sanotaan, niin Pinellasta saatavat ruuat sopisivat tänne paremmin ja ehkä tämän paikan ateriat siihen layouttiin paremmin.
Menu on todella pieni. Pääruokia oli muistaakseni neljä (possua, karitsaa, kalaa ja vegaani), alkupaloja taisi olla yksi tai pari enemmän ja jälkiruokiakin oli vähintään yhtä monta kuin pääruokia. Selvästikään paikkaa ei ole ajateltu henkilöille, jotka piipahtavat syömään pääruuan ja lähtevät tyytyväisinä jatkamaan matkaansa, vaan enemmänkin henkilöille jotka tulevat syömään koko menun ja ottavat siihen viiniä kylkeen. Mitä katsoin viinilistaa, niin ihan hyvältä vaikutti, mutta paikka ei selvästikään halua edes tarjota mitään edullisempia vaihtoehtoja viineiksi (16 cl noin 9+ e). Menun koosta on pakko risuttaa arvostelussa, vaikka ymmärränkin kyllä ravintolan vision ja toimintatavan. Jos meille olisi tarjottu joku hyvä 3 aterian menukokonaisuus, luulen että olisimme tykästyneet paikan tyyliin huomattavasti enemmän.
Myöskään alkuun ei tullut mitään - edes alkuleipää, jota olisimme kaivanneet. Vaikka ateriat tulivat riittävän nopeasti, on kuitenkin väärin ajatella että kaikkien asiakkaiden tulisi syödä alkuruoka, tai sitten olla tyhjän päällä. Ne alkupalaleivät eivät ole mikään kallis sijoitus asiakkaaseen, mutta kuitenkin tärkeä ele asiakkaan näkökulmasta.

Ruoka oli varsin hyvä. Tilasimme molemmat karitsaa pekonikastikkeessa. Olisin kaivannut enemmän kastiketta, koska perunamuusikeko kaipaa kaverikseen paljon hyvää ja maukasta kastiketta. Kastike oli hyvää, mutta määrä oli puutteellinen. Tämän lisäksi oli pakko todeta yleisestikin lisukkeiden puutteen. Muutama porkkanasiivu ei minun aterioissani ole mitään, eikä silloin suhde lihan ja kasvisten välissä tasapainossa. Siitä täytyy kuitenkin antaa pisteet, että liha oli loistavaa, todella hyvin haudutettua ja sitä oli mukavasti. Joten tavallaan voisi sanoa, että perunakeko oli oikean kokoinen, lihaa oli runsaasti, mutta kastiketta ja lisukkeita puuttui pahasti. Ja myöskin ihan rehellisesti sanottuna, ei hyvä jos jää nälkä pääruuasta joka maksaa 24 euroa. Tiedän että tämän tyylisessä paikassa on tarkoitus täyttää masua myös alkupaloilla ja jälkiruualla, mutta se ei oikein sopinut meidän kuvioon tällä keikalla. Tästä siis täytyy myöntää, että menimme väärään aikaan tänne, joka ei tietenkään ole kyseisen ravintolan vika. Mutta toisaalta, pitäisikö ravintolan menussa olla tuki myös tällaisille asiakkaille? Ja tulisiko ravintolalla olla omat menu settinsä, tai tulisiko ravintolan tarjota sitä kaikille asiakkaille, jos sellainen on? Jos vertaa esimerkiksi Pinellan joulumenuun, 3 loistavaa ja upeaa ruokaa 45 euroa, olisi siinä hyvä ajatus tämän ravintolan konseptiin.

Tulos

Pakkohan noin hyvästä ruuasta ja ammattitaitoisesta tarjoilijasta on antaa 1 pihvi.
Kuitenkin menun pieni koko, ruoka-annoksen pieni koko ja alkuleipien puute vie loput pihvit mennessään. Ehkä olisi ollut hienoa saada esittely menu kokonaisuudesta ja sen kautta mahdollisesti tykästyä paikkaan enemmän.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Panini

Tässä ravintolassa (Panini) on tullut käytyä viimeksi joskus ikuisuus sitten. Siitä jäi kyllä silloinkin tosi hyvät muistikuvat, mutta vähän ehkä olisin silloin kaivannut pastaan lisämakua. Saattoi olla lounaskäynti. En muista kuinka monta kertaa silloin tuli käytyä, mutta nyt täytyy ottaa revanssi. Saas nähdä miten tän kanssa käy.
Töistä kuulin kehuja maalaissalaatista, että on kunnon iso setti ja mitä menua katsoin, niin hinta 14 e ei kyllä ole paha, joten kokeilemaan siitä...
Viime lauantaina katsomassa miten Panini voi... ja tyytyväisiä olimme.

Ravintola
Ravintola on säilyttänyt saman tunnelman, kuin mitä siellä on silloin pieni ikuisuus sitten ollut. Ehkä nyt oli hieman enemmän gourmet-otetta.
Pöytiä on loppupeleissä aika hyvin. Olimme varsin ajoissa ja ravintolassa ei vielä ollut paljoakaan porukkaa kun tulimme (ehkä pari pöydällistä), mutta ateriamme aikana sinne tuli ainakin 3 tai 4 pariskuntaa lisää. Monessa pöydässä oli varauksia valmiiksi iltaa varten (taisivat olla lähinnä 16:00 eteenpäin). Mikäs siinä, ravintolalla näyttää menevän hyvin ja se on hieno homma.
Täytyy kylläkin mainita, kun tarjoilija ensin ohjasi meidät ravintolan perällä oleviin pöytiin, joissa oli varauksia, vaikutti hieman oudolta, että miksi meidät sijoitetaan sinne. Tämä näytti kylläkin olevan kaikkien kohdalla, koska myöhemmin tulleet pariskunnat ohjattiin myös sinne. Me vaihdoimme pöytää, koska Mariannen oli hankala istua sohvalla, jossa jalat eivät päässeet hyvään asentoon (ja kieltämättä halusimme keskemmälle ravintolaa, jotta näkisimme paremmin mitä ravintolassa tapahtuu).

Ruoka
Ateriat tulivat todella nopeasti pöytään. Tosin kun porukkaa ei ollut paljon, osasi sitä vähän toivoakkin, mutta nämä  tulivat jo lähes epäilyttävän nopeasti. Tilasin tuon kehutun maalaissalaatin ja ei voi kyllä valittaa. Enpä olisi ensinäkemältä olettanut tekeväni tuttavuutta salaatin kanssa. Se näytti korkealta keolta monenmoista, jossa oli myös salaattia. Toki sitä syödessä se oli myös salaatti. Sisältönä oli revittyä possua, kahta erillaista siivumakkaraa, salaattia, kirsikkatomaatteja, jne. Makua oli tuomassa öljyä (ihan mukavan makuista) ja hyvän makuinen valkoinen dressing. Toiset siivumakkarat oli oikein mukavasti grillattu, joten niistä tuli mukavaa makua ja sen lisäksi niihin oli laitettu yllättävän tulista makua. Ensin oli täysi yllätys, kun siivumakkaran jälkipotkusta tuli pieni muulin isku suuhun. Tämä oli toki tavallaan ristiriitaista, koska tällaisessa salaatissa ei ollut odottanut tulista makua, mutta toisaalta se puhui niiden puolesta, että niitä siivumakkaroita tuli vedettyä ateriasta aika tohinalla.

Ainoa lievä miinus tuli siitä, kun revityssä possussa osa oli hieman päässyt kovaksi. Vaikka en nykyään enään pahemmin välitä possusta, niin hyvin paistettu revitty possu on varsin hyvä aterian komponentti, tässäkin se toimi, mutta nuo kovat osat veivät väkisin pienen palasen muuten pitkälti täydellisestä setistä.



Tulos



Hyvin selkeä tulos, 3 pihvin arvoinen suoritus.
Onnittelut Paninille! Maksimipisteet - tähän ei moni pysty.
1 pihvi loistavasta ateriasta itsessään, 1 pihvi siitä että päätyi suosikkilistalle ja 1 pihvi mukavasta ravintolamiljööstä.




lauantai 25. tammikuuta 2014

Miamin Ocean Driven ravintola rantakadun varrella

Olimme olleet Key Westin matkalla tuona päivänä (silloin joskus tammikuussa 2008). Oli siis pitkä, mutta hieno matkapäivä takana. Oltiin aika väsyneitä, itsekin olin ajanut 4 tuntia sinne ja samat takaisin Miamiin. Joten nälkä alkoi olla aika kohtalainen, kun päästiin hotelliin.Muistan vieläkin, miten ajattelin että nyt mennään näihin hotellin viereisiin rafloihin, kun ei ole virtaa raahautua pidemmälle ja olen niihin halunnut jo useamman päivän ajan. Hotellimme oli silloin Ocean Drivella, joten oltiin tarkoituksella ängetty suoraan turistimeiningin ytimeen. Ravintolat ei siis loppuneet kesken.

Ravintola
Ravintolasta ei voi sanoa, että olisi ollut mitenkään maailman ihmeellisin. Siinä se oli rantakadun varrella, jossa pörräs autoja vetämässä pr:ä ja ihmisiä palloili jalkakäytävää. Näitähän siinä kadunvarrella oli aika paljon. Ilmestyivät katukuvaan auringon kadotessa ja iltahumputusten saapuessa. Mutta toisaalta, siinä oli aika hyvin sykkeessä, eikä kuitenkaan mitään häslinkiä. Päivisin siinä ei olisi ollut yhtä mielyttävä meno. Halvat pöydät oli katettu siististi ja tarjoilija oli ihan mukava, nuori flikka.



Me tykästyttiin tähän nimenomaiseen paikkaan, kun vaikutti että siellä oli hyvät hinnat ja se oli ihan meidän hotellin vieressä.

Ruoka
Tarjoilijalta kysyttiin että onko jotain daily specials ja hän sitten kertoi tarjouksesta joka heillä oli, jos otti viinipullon. Viini ei ollut mielestämme pahanhintainen, olisko maksanut jotain 20 dolsua ja saatiin ruuat sitten varsin halvalla. Olin jo iskenyt silmäni tarjoukseen kuuluvaan surf n turf -annokseen ja toinen puolisko halusi ottaa salaatin. Annoin luonnollisesti hänen tilata ensin. Tarjoilija oli siinä vaiheessa hyvin että homma selvä ja kyseli että saisko olla jotain muuta, no minä tietysti aloin tilaamaan sitä omaa valintaani. Sit jotenkin menetimme yhteyden tarjoilijaan, joka vaan kyseli että todellako? Haluatko tilata sen? Mutta se on aika iso annos... minä tietysti vetosin pitkään ajomatkaan Key Westiin, kovaan nälkään ja varmaan tähtien asentoonkin, että saisin haluamani annoksen. Sitten tarjoilija tajusi valaista meitä, että jo se salaatti oli kahden hengen ateria! Elikkä siis me oltiin jo tilattu kahden hengen salaatti ja mä olin vielä tilaamassa kahden hengen pihviä katkaravuilla sen lisäksi! No ei ihme, että tarjoilija oli sönköttänyt kun yritetään kahdestaan tilata neljän hengen annokset.Päädyttiin sitten kuitenkin ottamaan ne ja kun oli vielä saatu tarjoilijakin se uskomaan ja tilaamaan, niin ei muuta kuin hymyssä suin odottamaan mitä keittiöstä tulee.
Ja ai että oli hyvää! Kauhea nälkä, valtava pihvi (muistaakseni 1200 g pihvi) ja hyvä kastike. Siinä oli ruokailijan ainekset taivaalliseen annokseen. Joskin ehkä hieman siinä olis kaivannut muutakin lisuketta enemmän, kuin niitä surffia edustaneita katkarapuja. niin ja sanoinko että kastike oli hyvää? Sillä nimittäin on aika paljon merkitystä, kun väännät yksin kahden hengen pihviä napaan ja jossain kohtaa se lihan (olkoonkin hyvää) mättääminen alkaa tuntumaan aikast boring, jos siinä ei ole hyvää nestettä auttamassa alas menoa, ja siihen ei enään juomapuoli riitä.
Arvatkaas vaan, mitä tapahtui hotellihuoneessa, kun oltiin raahauduttu pitkän ja hienon ajopäivän, sekä noiden ahmimisten ja yhden punkkupullun jälkeen sinne takas - ei yhtään mitään! Totaalinen taju kankaalle ja liha sulamaan masussa.






Red Lobster, Timesquare, New York

Red Lobster (punainen hummeri) oli hyvä ruokapaikka New Yorkissa. Kävimme siellä kultani kanssa tehdyllä reissulla, joskus tammikuussa 2008. Kyseessä lienee ravintolaketju, koska muistaisin nähneeni niitä Miamissakin ja se on mainittu muutamassa leffassakin.

Ravintola
Ravintolassa oli hyvän oloinen tunnelma ja ympäristö. Tunnelmasta nyt ei turistina muiden turistien keskellä nyt niin paljon voi kommentoida, mutta sisustusta kyllä. Muistaakseni siellä oli (nimeäkin korostamassa) hummeriallas, joka kerrankin vaikutti siistiltä. Asiakaspalvelu oli varsin hyvää. Vaikka siinä oli hieman sitä samaa teennäisyyttä, kuin suuressa osissa jenkkilän ravintoloita. Ja että kyseessä oli kuitenkin täysin turisteille suunnattu ravintola. Kyseinen tarjoilijamies osasi monet "teemme sinut tuntemaan itsesi tervetulleeks" -kikat, esim. se kuinka lähelle mun kultsia hän meni, keskustellessaan ruuasta ja tilauksesta. Harvoin Suomessa tarjoilija tulee ihan vierelle, käsi sohvan selkänojalla ja tulee oikein "kuuntelen sinua" -asennossa seuraamaan tiivisti mitä nainen sanoo ruokaa tilatessaan. Aika player! ;) Mutta kaveri osasi sen hyvin eikä tullut missään vaiheessa siitä negatiivista oloa. Hän myös osasi vastata kysymyksiimme. Toki tietysti on tärkeää, että sama taso tarjoilijan palvelussa pysyy koko ruokasession ajan, mutta tältä paikalta se onnistui (ainakin meidän kohdalla) riittävän hyvin.



Ruoka
Ruokana meillä oli kalaa (ei pysty muistaan mitä fisua), joka jaettiin yhdessä mun kultani kanssa ja siihen muistaakseni riisiä lisukkeena. Se on jäänyt mieleen, että ruoka oli todella hyvää. Ateria ei ollut yhtä edullinen kuin jenkkilän ruuat muuten. Tuo maksoi muistaakseni noin 45 dollaria kahden hengen ateriana, tosin siinä saattoi olla 2 viinilasia hinnassa mukana.

Jos käyt Timesquarella, eikä ole visiota mihin mennä syömään, niin suosittelen kyllä tätä paikkaa. Vaikka tätä aiemmalla keikalla pidin myös Planet Hollywoodista, ei se ollut tämän veroinen. Samoin mielestäni T.G.I Fridays jäi selvästi kakkoseksi (joskin niitä butiikkeja on niin paljon, että niihin saattaa päätyä jo senkin takia). Siellä on varmaan aika moni ravintola muuttunut näiden 6 vuoden aikana. Muistaakseni olen lukenu jostain, että Nykin ravintoloitten keski-ikä oli jotain puolivuotta. Liekö kuitenkin koskenut enemmän baareja kuin ruokaravintoloita.


 Tulos
 Red Lobster ansaitsee 1 pihvin.

 Yksi pihvi tulee hyvästä asiakaspalvelusta.
 Toisen voisi antaa hyvästä ruuasta, mutta jotenkin kuitenkin 2 pihviä tuntuu liian paljolta ja vetoan aterian hintaan, sen oikeutuksena että jätän toisen pihvin pistämättä pöytään.

Yoki

Yoki ehti lyhyen olemassaolonsa aikana osoittautua erittäin hyväksi ravintolaksi. Itse vedämme ravintoloissa harvemmin menutyyliisesti. Yoki oli selvästi tarkoitettu tähän, mutta onneksi jotkin pääruuasti sopivat myös yksittäin syötynä, yhdessä jonkin lisukkeen kanssa.

Oma favorite oli ehdottomasti Marokkolainen tangine. Siinä ei ollut mausteita säästelty eikä lampaan lihaakaan ollut lainkaan vähän. Hinta oli jotain 15 euroa, johon sitten lisukkeet päälle. Friteeratut kasvikset olivat usein pöydällämme. Todella herkulliset ja niitä kehuivat myös ainakin kerran mukanamme olleet kasvissyöjät.


Appiukko otti naudan pihvin suolakiven päällä, joka vaikutti myös hyvältä aterialta. Samoin kasvisruuat olivat todella hyvänoloisia.Yleisestiottaenkin oli hieno idea, että tehdään pari ruokaa per maanosa ja monesta maanosasta. Esimerkiksi pohjois-afrikka, Aasia, jne. Näytti myös siltä, että sushiateriat olivat varsin suosittuja, joten ilmeisesti olivat hyvin tehtyjä. Itse emme niitä maistaneet.


Ehkä osittain ymmärrän riidat vuokranantajan kanssa, jos tilanne on mennyt huonoksi. En tietenkään voi ottaa kantaa, kuka on oikeassa tai ei. Mutta sen voin sanoa, että on harmi kun noin hyvä ravintola lopetetaan. Veikkaanpa jopa, että ravintola tuotti hyvin omistajilleen. Aina kun kävimme ravintolassa, siellä oli porukkaa kuin pipoa. Tosin pääsimme aina sinne syömään, mutta joskus viimeiseen vapaaseen pöytään. Työntekijöitä näytti olevan riittävästi, vaikka välillä ihmettelin keittiöhenkilökunnan vähyyttä. Pöytiä oli kuitenkin aika paljon, joten luulisi että rahaa olisi tullut aika hyvin kassaan. Miksi ihmeessä siis lopettaa hyvä ravintolakonsepti, jolla on paljon asiakkaita? Vaikea kuvitella ettei moisia vuokrasopimuksia olisi voinut sopia, jos haluaisi. Whatever, mennyttä mikä mennyttä. I miss you.


Yoki, olisit minun Turun Ravintoloiden Top3 listalla, jos vielä olisit kartalla, etkä vain muistoissamme.

perjantai 24. tammikuuta 2014

La Caffettiera

Tänään (pe 24.1.2014) oltiin työporukan kanssa lounaalla Elektrocityn nurkassa sijaitsevassa La Caffettierassa.

Ravintola
La Caffettierahan (meitin kesken ihan "Kaffeteria") on mukava paikka. Varsinkin asiakaspalvelu on erittäin hyvää ja "läheistä". Tällaisesta henkilökohtaisesta ja läheisestä palvelusta voisi moni paikka ottaa onkeensa. Tiloja on nyt paremmin kuin ennen, sillä ravintola laajensi vähän aikaa sitten ja oli kyllä tarpeen. Paikka oli ennen yksinkertaisesti liian pieni.

Ruoka
Lounaslistalla oli Kanaa ja riisiä, mukana ilmakuivattua kinkkua ja salviaa.
Kastike oli aivan loistavaa. Sanotaan näin, että rasva-arvot olivat varmasti kohdillaan, mutta muuten aika pienehkössä ateriassa aivan hyväksyttävissä määrin. Kana ja tuo kinkku olivat hyvin maustetut. Salviaa oli käytetty oikein, ei mitenkään liian vahvasti, mutta antoi hyvän lisämaun. Joskin tuo kastikkeen loistavuus jätti kyllä kaikki muut maut jälkeensä.
Ateriakokonaisuudessa hyvää teki myös tuo riisi. Joka ei ollut mitenkään liian perusriisiä, mutta ei myöskään liian risottoa. Kivasti siltä väliltä. Hintaa aterialla oli 10 euroa, joka on lounasruuassa aika maksimi, mutta nyt kyllä sai makua kielelle koko hinnan edestä.

Kaikin puolin kylmää työpäivää (-14C) lämmittävä kokemus.

Tulos
Kyllä tästä 2 pihviä pitää antaa.
Yksi pihvi kastikkeesta ja yksi pihvi ateriakokonaisuudesta (voidaan jättää yksi pihvi myöhempään asiakaspalvelusta).
Lounasruuaksi loistava kokonaisuus ja äärimmäisen herkullinen kastike, mitä harvoin tapaa lounasaterioilla.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Ravintolablogi

Ravintolablogin idea
Tänään (Lauantai 18.1.2014) meillä oli hauska ravintolakokemus, joka johti kotiin ajaessa ajatukseen ruveta kirjoittamaan blogia meidän ravintolakokemuksista. Me käydään ravintolassa yleensä pari kertaa viikossa, joten kokemuksia on syntynyt aikamoinen liuta ja varsin pitkältä ajalta. Jos olen jotain 18 vuotiaasta asti käynyt vähintään 2 kertaa viikossa ravintolassa, tekee se palttiarallaa jotain 1976 kertaa. Tämä ei tietenkään ole kuin oikealla suunnalla. Lomareissuilla on tullut vietettyä yhteensä kuukausia ja niissä yleensä käydään enemmän kuin pari kertaa päivässä ravintolassa. Välillä on myös tullut elettyä ravintolaruualla. Valitettavasti muisti on aika heikko, joten onhan se harmi kun ei muista kuin jotain vanhoja kokemuksia. Joskus niistä olis hyvä vetää yhteenvetoa ja sitä on huonolla muistilla paha tehdä, jos ei ole kirjannut niitä juttuja ylös. Joten ehkä näistä sais joskus jotain kasaankin. Se jää nähtäväksi.

Kirjoituksia matkoilta
Ajattelin kirjata ylös myös kokemuksia matkoilta, sillä siellähän ne mielenkiintoisimmat ravintolakokemukset on ollut. Venäjällä milleniumin vaihde, Hong Kongin michelin ravintola ja Miamin safkakokemukset on ainakin olleet itselle ravintolakokemuksia. Esimerkiksi Barcelona taas oli yleisesti aika hieno gourmet-kokemus, mutta ei voi sanoa olleensa samalla tavalla ravintolakokemus.

Ja sitten...
Ei muuta kuin kirjataan nyt heti joitain tapahtumia ylös.