sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Maneerat

Töissä kuulin myös tällaisesta uudesta Thai ravintolasta.
Nyt kun ei enään asuta keskustassa, näitä pääsee puksahtamaan ilmoille ilman että on ensimmäisten joukossa huomaamassa ja kokeilemassa. Pitääpä käydä käsityöläiskatu 1:ssä testaamassa.
No on kyllä yritetty käydä... 2 viikkoa sitten ajettiin Maneeratin eteen parkkiin ja käytiin kysymässä pöytää. Ei päästy kun oli kaikki pöydät varattuina koko päivän. Viime viikonloppuna yritettiin soittaa moneen otteeseeen kello 12:00 alkaen (jolloin ravintola aukeaa) ja kukaan ei vastannut. Kuitenkin kerran puhelin oli varattuna, vaikka meille ei vastattu. Alkoi tosissaan ottamaan  päähän toi, mutta mentiin silti ravintolan edustan kautta kun mentiin Turun keskustaan joka tapauksessa syömään. Ravintolan ovessa oli lappu, että ravintola on suljettuna tämän lauantain. Normaalisti olisin heivannut ravintolan vähintäänkin epäilyttävien listalle tässä kohtaa, mutta olen pitkään yrittänyt löytää sellaista Thaimaalaista ravintolaa, joka vastaisi odotuksiani ja toisi muistoja Thaimaan reissuista. Joten Maneerat sai vielä mahdollisuuden meiltä. Kun sitten eilen (8.2.2014) päästiin Maneeratiin joskus kahden aikoihin, oli paikka taas täynnä. Oltiin siinä tiskillä selvittämässä saisko pöytää, koska oltais haluttu nauttia lounas täällä. Ei löytynyt. Asiakaspalveluhenkilö tiskillä oli erittäin mukava, mutta varaukset ja pöytien vapautuminen oli aika hakusessa. Siinä oli olevinaan pari pöytää vapaana noin tunniksi, mutta sitten ne ei olleetkaan ja vähän tuli aito Thaimaalainen pöytävaraaminen mieleen tästä. Otettiin pöytä sitten iltakahdeksaan.

Ravintola
Hyvin pitkälti ravintola on jätetty samaan kuosiin kuin se oli edellisellä japanilaisravintolalla. Sopi ihan hyvin tähän käyttöön, mutta ei mitään krumeluureja eikä kikkailuja. Thaimaan kuninkaan kuva oli tiskin takana seinällä, tuomassa autenttisuutta. Ihan ok surroundings, vaikkei niistä nyt lisäpisteitä voi antaa. Paikan pieni koko on tavallaan hauska ja kiva juttu, mutta jos ravintolaan on näin vaikeaa päästä, niin selvästikään tarjonta ei vastaa kysyntää. Toki paikassa näytti käyvän aika paljon nuoria porukoita hakemassa take away -aterioita, joka varmaankin sopii kaupunkilaiselle nuorelle todella hyvin. Olisi sopinut minullekin kuin luoti otsaan, silloin kun asuimme keskustassa.
Tällä ravintolalla menee kyllä lujaa, jos ajattelee että kahdelta kaikki pöydät on pitkälti varattuja ilta kahdeksaan asti ja paikka (muistaakseni) meni kiinni joskus kymmenen aikoihin. En tiedä sitten miten lounaat ovat löytäneet asiakaskuntansa, mutta ainakin lauantait näyttää olevan totaalisen hektisiä.
Asiakaspalvelu on tosi mielyttävää ja aitoa. Toki tässä kohtaa hieman Thaimaalaisuuden aitous korostuu. Kun ei ole täysin hanskassa noi pöytävaraukset ja pöytien vapautuminen, meidän juomat unohdettiin tuoda ja jouduimme vaihtamaan pöytää, jotta kolmen hengen seurue pääsi meille varattuun pöytään ja me siirryimme kahden hengen pöytään. Tämä oli toki meille ok, mutta kaikki tämä aiheutti lisää paineita siihen, että ruuan on oltava todella loistavaa, jotta kokemuksesta tulee positiivinen. Itse olin kyllä Thaikkulan reissuilla tottunut näihin kuvioihin, mutta Suomessa tähän väkisin yllättyy.

Ruoka
Ensimmäisenä on pakko toitottaa alkupalojen loistavuutta! Otin satay-kanavartaat ja toinen puolisko otti kultaisetpussit. Siis olen niin paljon kaivannut tuollaista oikean paksuista, muhkean riittoisaa satay-kastiketta. En ole saanut sitä Suomessa vielä kertaakaan mistään ravintolasta aiemmin. Kun on joskus päätynyt ostamaan jostain Cittarin pakasteista niitä satay-kanavartaita, niin tietää miltä ne maistuvat kun eivät ole oikeita. Varsinkin kun tietää miltä niiden pitäisi maistua tai voisivat maistua. Kun puhutaan kastikkeen koostumuksesta, niin tässä ollaan todellakin ytimessäkin. Maku on myös hyvä, ei liian tulinen, mutta kuitenkin hieman lämpöä löytyy. Alkupalassa oli satay-kastikkeen ja kanavartaiden (3 kpl) lisäksi salaattia ja 2 leivän palaa. Oliko leivän palojen tarkoitus lieventää tulisuutta, vai mikä idea niissä oli, se jäi itseltäni hämyilyn peittoon, mutta itse käytin ne tuon ihanan kastikkeen lipomiseen suuhuni. Toki sillä tuli kastettua kanavartaatkin.
Nyt on kyllä pakko vielä ottaa aiheeksi nuo toisen puoliskon tilaamat kultaisetpussit. Näiden nimi voisi mielummin olla Kultaiset nyytit, kuulostaisi vähemmän perverssiltä. Mutta itse ruokana olivat todella hyvää, niissä oli kuulemma erittäin hyvä tekstuuri ja itsekin tykkäsin niiden pienestä tulisuudesta. Ehkä nyytit (3 kpl) kasviksia ei ole ihan mun juttu, mutta olivat kyllä maukkaan oloisia ja arvostin sitä työtä mitä niiden kasaamisen eteen oli tehty. Niiden mukana tuli (ilmeisesti) sweet chili -kastiketta, johon nyytit olisi voinut kastaa, jos haluaa lisää tulisuutta. Annoksessa oli siis nyytit, salaattia (balsamico-kastikkeella) ja chilisoossia.



Pääruaaksi otin jättikatkaravut valkosipulikastikkeessa ja toinen puolisko nautti Cashew broileri -aterian. Molemmat olivat hyviä. Ehkä kuitenkin koin pienen annoskateuden Cashew-pähkinöiden määrän ja hyvännäköisten kanan palojen takia. Ehkä hieman enemmän olisin odottanut makua molempiin ruokiin, mutta toki molemmat olivat hyviä ja ehdottomasti hintansa arvoisia. Olin itseasiassa erittäin täynnä, kun olin syönyt oman annokseni varsin pikavauhtia kovassa nälässä ja sen jälkeen vielä vaivihkaa imuttanut 3 kanan palaa toisen annoksesta. Nyt kun tässä on laihdutettu jo pidempään ja painoakin tiputettu jo yli 20 kg, niin tulee täyteen aika paljon nopeammin kuin ennen, mutta uskon että annokset olisivat riittäneet aiemminkin. Jälkiruokia ei enään jaksettu eikä itseasiassa ehdittykään ottamaan, niin jätetään niiden tutkiskelu toiseen kertaan.



Tulos
Maneerat thaikoo 2 pihviä.
1 pihvi loistavista alkupaloista ja 1 pihvi hyvästä asiakaspalvelusta.
Tässä on annettu asiakaspalvelusta pihvi, koska se oli ystävällistä ja hyvin inhimillistä, eikä nuo haasteet päästä syömään ole olleet sellaisia, että söisivät tätä asiakaspalvelun pihviä.
Potentiaalista on saada jopa 3 pihviä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti